Kotimaa

Suomalaisprofessori: Stalin suunnitteli Suomen kaappausta – YYA-sopimus sai perumaan hankkeen

Julkaistu:

Neuvostojohtaja luopui hankkeesta, kun Suomi solmi YYA-sopimuksen.
Neuvostojohtaja Josif Stalin suunnitteli Suomen kommunistien vallankaappausta vuonna 1948. Hän keskeytti hankkeen, kun Suomen ja presidentti Paasikiven kanssa saatiin Ystävyys-, Yhteistyö- ja Avunanto -sopimus aikaan.


Näin arvioi professori Kimmo Rentola uudessa kirjassa Stalin ja Suomen kohtalo (Otava). Rentolan mukaan kommunistien nostamista valtaan valmisteltiin sen verran vakavasti, että hankkeeseen olisi voitu ryhtyä, jos Paasikivi ja Suomi olisivat torjuneet Neuvostoliiton vaatiman turvallisuussopimuksen. Rentolan mukaan hallituspuolue SKP oli keväällä 1948 ”väline, jota käytettiin sen verran kuin tarvittiin, sitten viskattiin pois”. Suomalaisia kommunistijohtajia toisaalta hillitsi muisto siitä, kuinka Stalin 1930-luvulla tuhosi suomalaiskommunisteja Neuvostoliitossa. Rentolan mukaan ”he pelkäsivät omaa voittoaan”.

Neuvostoliitto pelkäsi demareita

Rentolan mukaan kaappaus olisi toteutettu ”Unkarin mallilla”. Tuolloin kommunistijohtoisen valtiollisen poliisin, SKP:n johdon ja neuvostotiedustelun suppea piiri valmisteli heti pidätettävien listaa. Tekosyynä olisi käytetty oikeistokaappauksen uhkaa. Listan kärjessä olivat demarivaikuttajat Väinö Leskinen ja Unto Varjonen. Neuvostoarvion mukaan vastarintaan olisi halua ja kykyä ollut lähinnä SDP:llä ja Suomen armeijalla.


Pidätysten jälkeen voimasuhteen siirtyminen sinetöitäisiin ”ohjatuilla vaaleilla”, joita varten SKP:n piti perustaa verkosto erikoiselimiä. Rentolan mukaan ei ole tietoa kuinka valmiiksi verkosto saatiin. Neuvostoliitto oli juuri siirtänyt vallan kommunisteille sodassa miehittämissään Itä-Euroopan maissa. Unkarin lisäksi samankaltaista mallia käytettiin ainakin Tshekkoslovakiassa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kaappaus peruttiin ennen valmiustoimia

YYA-sopimuksen eduskuntakäsittelyn alla yöllä 27. huhtikuuta 1948 presidentti Paasikivi, armeija ja SDP varautuivat valmiustoimiin, jos jotain tapahtuisi. Niiden merkityksestä on kiistelty.

Rentolan mukaa SKP oli jo tuossa vaiheessa saanut uudet ohjeet Moskovasta. YYA-sopimuksen sotilaspykälät riittivät Stalinille. Ympäri Eurooppaa oli menossa monia maailmankommunismin päällikölle mutkikkaita pulmia ratkaistaviksi, eikä hän halunnut yhtä lisää riesaksi. Rentola antaa Stalinin viimeisten vuosien neuvostopolitiikasta hyvin poukkoilevan kuvan. Suomi oli aina vain yksi pieni osa laajaa peliä, jossa palaset ympäri Eurooppaa ja jopa Koreaa aina vaikuttivat siirtoihin.


Pian YYA-sopimuksen jälkeen Paasikivi joutui taas Neuvostoliitossa huonoon huutoon ja häntä vastaan käytiin propagandakampanjaa. Vuoden 1950 presidentinvaalin alla pohdittiin jo kommunistien ja kansandemokraattien äänien keskittämistä valitsijamiesvaalin toisella kierroksella maalaisliiton Urho Kekkoselle Paasikiven syrjäyttämiseksi. Vuonna 1956 kommunistit auttoivat äänillään Kekkosen valtaan ja myös ehdokkaana toisella kierroksella käväissyt Paasikivi tippui.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt