Professori: Itä-Karjalan valtaaminen oli Mannerheimin suurin virhe

Julkaistu:

Arvostetun sotahistorioitsijan mielestä marsalkka Mannerheim oli ammattitaidoton ylipäällikkönä.
Marsalkka Mannerheimin ammattitaito sodanjohtajana oli heikko, koska hänen koulutuksensa oli puutteellinen. Hänen virhearvionsa Itä-Karjalan valloituksessa jatkosodassa tulivat Suomelle ”äärettömän kalliiksi”.

Näin arvioi sotahistorian emeritusprofessori Martti Turtola uudessa kirjassa Mannerheim (Tammi). Suomen arvostetuimpiin kuuluva historioitsija Turtola on kirjoittanut marsalkasta erittäin kriittisen elämäkerran. Sen lopulla hän pohtii väitettä, että ”vain Mannerheimin johdolla” Suomi selvisi läpi toisen maailmansodan.

”Olisiko syytä katsoa asiaa myös toisinpäin. Suomi selvisi sodista siitä huolimatta, että Mannerheim oli johdossa”, Turtola kirjoittaa.

Mannerheim toimi Suomen sodissa ylipäällikkönä.

”Ammattitaidottomuudesta johtuvaa haparointia”

Turtolan mukaan erityisesti talvisodan alkuvaiheessa Mannerheimin toiminnassa ”esiintyi ammattitaidottomuudesta johtuvaa vakavaa haparointia”. Mannerheimilta puuttui esikuntaupseerin koulutus. Turtolan mielestä Mannerheimin sotilaskoulutukseksi voi laskea pari vuotta Nikolain ratsuväkiopistossa tsaarin Venäjällä. Lisäksi hän vietti neljä vuotta ”oppikouluun verrattavassa” kadettikoulussa Haminassa ennen kuin sai potkut.

Silti Mannerheim yleni kenraaliluutnantiksi Venäjän armeijassa ja hänestä tuli Suomessa marsalkka.

Turtolan mukaan Mannerheim tarrasi ”lähes kouristuksenomaisesti” lähimpiin upseereihinsa kuten yleisesikunnan päällikkö Erik Heinrichsiin ja päämajoitusmestari Aksel Airoon. Syy oli epävarmuus omista sotataidoista.

Turtolan mielestä Mannerheim oli keskeinen henkilö, kun Suomi päätti ryhtyä Saksan kanssasotijaksi.


Itä-Karjalan suuri erehdys

Mannerheimin suurena erehdyksenä Turtola pitää Itä-Karjalan valloitusta jatkosodassa. Hänen mukaansa se vaati suuremmat tappiot kuin koko talvisota.

Mannerheimin ajatus oli, että jos Aunus olisi suomalaisissa käsissä taistelujen päättyessä, Neuvostoliitto voisi suostua aluemyönnytyksiin. Kun Kannas murtui kesällä 1944, suomalaiset joutuivat kuitenkin saman tien vetämään joukot Itä-Karjalasta.

Turtolan mielestä valtauksen tulos oli heti valtava pettymys. Itä-Karjalassa oli vähemmän suomensukuista väestöä kuin kuviteltiin. Tähän vaikuttivat Stalinin tekemät väestönsiirrot ja surmat. Työikäiset miehet puna-armeija vei mukanaan ja jätti työvoimapulan. Suomi joutui ruokkimaan siviiliväestöä. Turtolan mukaan vastuu Itä-Karjalan venäläisten sulkemisista keskitysleireille oli viime kädessä ylipäällikön vastuulla.

Itä-Karjalasta luultiin saatavan taloudellista hyötyä. Puna-armeija ehti kuitenkin hävittää tuotantolaitokset ja viedä koneet pois. Suomen armeijan tarmoa ja resursseja kului Itä-Karjalan korpien linnoittamiseen sen sijaan, että olisi keskitytty lopulta kriittisempään Kannakseen.


Kirjassa pohditaan myös Mannerheimin runsasta alkoholinkäyttöä. Lue lisää tästä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt