Nobel-puhelun Espoossa saanut fyysikko: ”Elän parhaillani toisessa maailmankaikkeudessa” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Nobel-puhelun Espoossa saanut fyysikko: ”Elän parhaillani toisessa maailmankaikkeudessa”

Fysiikan nobelisti Michael Kosterlitz on tehnyt pitkään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.

Michael Kosterlitz sai tiedon Nobelin palkinnosta Espoolaiseen parkkihalliin.

4.10.2016 21:44

Brittiläinen fysiikan professori Michael Kosterlitz oli ostoskeskus Sellon parkkihallissa Espoossa, kun hän sai puhelun vaimoltaan.

Tämä kertoi, että joku Tukholmasta oli yrittänyt tavoitella Kosterlitziä "melko kiireisellä asialla".

Seurassa ollut Aalto-yliopiston fysiikan professori Tapio Ala-Nissilä oli ehtinyt jo vitsailla, että puhelu on Nobel-komiteasta.

Niin kuin sitten olikin.

Tieto palkinnosta tuli puoli yhdeltä juuri ennen lounastaukoa ravintolassa. Tiedon tultua puhelimet laitettiin sushiaterian ajaksi kiinni.

– Alan pikkuhiljaa sisäistää tiedon. Elän parhaillani toisessa maailmankaikkeudessa, missä mikään ei ole täysin todellista, Kosterlitz naurahtaa yliopistolla Otaniemessä pari tuntia myöhemmin.

– Mitä muutakaan voin sanoa? Kyse on valtavasta kunnianosoituksesta, eikä moista tapahdu joka päivä.

Jakaa palkinnon kolmen muun kanssa

Klassiseen teoreettiseen fysiikkaan erikoistunut Kosterlitz kertoo, että palkinto tuli täytenä yllätyksenä. Hän jakaa kunnian kahden muun brittiläisen kvanttifysiikan tutkijan kanssa.

Palkinto jaetaan niin, että puolet menee David Thoulessille, toinen puolikas Duncan Haldanelle ja Kosterlitzille. Yhteensä summa on kahdeksan miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 830000 euroa.

Kosterlitz ja Thouless ryhtyivät tutkimaan materiaalin olomuotojen muutoksia tasapinnoilla Birminghamin yliopistossa 1970-luvulla. Myöhemmin Thouless ja Haldane jatkoivat tutkimuksia aiheesta kvanttifysiikan ja topologian saralla.

Kaikki kolme työskentelevät tällä hetkellä professoreina yhdysvaltalaisissa yliopistoissa: Kosterlitz Brownin yliopistossa, Haldane Princetonin yliopistossa ja Thouless Washingtonin yliopistossa.

Tutkimusten uskotaan luovan edellytyksiä käytännön sovelluksille sekä materiaalitieteen että elektroniikan alalla. 73-vuotias Kosterlitz ei varsinaisesti näe omalle tutkimukselleen käytännön sovelluksia, vaan sellaiset pohjautuvat Thoulessin, 82, ja Haldanen, 65, tutkimuksiin.

Paineet saada kaupallisia sovelluksia tieteen tuloksista eivät olleet poissa 1970-luvullakaan.

– Teoreetikkona käytännön asiat ovat niin monimutkaisia ja sekavia, että ne eivät ole kovin jännittäviä. Niiden kohdalla on vaikeaa keksiä, mikä on tärkeää. Yksinkertaistetuissa järjestelmissä on selkeämpää katsoa, mikä osa on olennainen ja tutkia sitä.

Nyt palkittuihin tutkimuksiin pohjautuviin sovelluksiin lukeutuvat esimerkiksi kvanttitietokoneet ja häviöttömästi sähkövirtaa johtavat suprajohteet. Kosterlitz sanoo, että hänellä ei ole sellaisista aavistustakaan.

– Ihmiset ovat puhuneet hienoista kvanttitietokoneista. Itse olen odottanut sellaista työpöydälleni vuosia, mutta sitä vain ei näytä ilmestyvän.

Pitkä historia Suomen kanssa

Suomessa Kosterlitz vierailee nyt, sillä hän on tehnyt yhteistyötä Ala-Nissilän kanssa lähes kolmekymmentä vuotta. Kosterlitzin mukaan hän on käymässä Suomessa, koska "Ala-Nissilällä on käytössään rahaa".

Heidän polkunsa yhtyivät vuonna 1988, kun Ala-Nissilä oli tutkijana Brownin yliopistossa. Ensimmäisen kerran Kosterlitz vieraili Suomessa 1990-luvun alussa, ja parhaillaan kaksikko ja eräs kolmas tutkija kehittelevät uutta teoriaa nestemäisen aineen kiinteytymiselle.

Vierailun ajoittuminen Nobel-kauden aikaan oli onnekas sattuma.

– Sattui aika hyvin, tietysti juhlistettiin viinilasillisella. Alkosta haettiin sitten samppanjapullo, Ala-Nissilä sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?