Leila ja Jussi pääsivät 5 vuoden jälkeen yhdessä saunaan – selänpesu ja Jaffa kirvoittivat onnenkyyneleet

Lähihoitajaopiskelija saunotti pariskunnan, joka ei ollut päässyt yhdessä saunaan viiteen vuoteen.

Annukka Anttila järjesti palvelukodissa asuvalle Jussi Kuroselle ja tämän vielä kotona asuvalle vaimolle Leilalle saunaillan.

3.10.2016 9:18

LÄHIHOITAJAKSI opiskeleva seinäjokelainen Annukka Anttila, 21, päätti perjantaina viiden viikon työharjoittelun seinäjokelaisessa vanhusten palvelukeskuksessa.

Kokemus oli kaiken kaikkiaan opettavainen ja koskettava, mutta erityisesti yksi tapahtuma jäi mieleen.

Anttila jutteli eräänä päivänä palvelukodissa asuvan Jussi Kurosen ja tämän vielä kotona asuvan vaimon Leilan kanssa.

– Jussi kertoi, että hän ei ole päässyt vaimon kanssa saunomaan viiteen vuoteen, vaikka ennen saunominen oli heille yhteinen ja tärkeä harrastus. Ennen kuin Jussi joutui muuttamaan palvelukeskukseen, pariskunta saunoi yhdessä ainakin kolme kertaa viikossa, Anttila kertoo.

Jussi pääsee yhä saunomaan palvelukodissa, mutta vaimo ei voi sitä enää yksin tehdä. Kukaan ole pessyt hänen selkäänsä vuosiin.

ANTTILAA pariskunnan kertomus kosketti sen verran, että hän kertoi asiasta eteenpäin palvelukeskuksen henkilökunnalle.

– Päätimme yhdessä järjestää heille saunaillan. Sovimme, että minä hoidan sen, ja saan siitä samalla hyvän oppimiskokemuksen. Kun kerroin asiasta vaimolle, hän itki ilosta.

Anttila paneutui asiaan huolella. Hän koristi saunan kynttilöin ja valonauhoin, hankki herkkuja ja juotavaa. Jussi pääsi saunaan suihkualustassaan.

– Siellä he nauroivat ja juttelivat. Jussi oikein huuteli, että lisää löylyä. Ja vaimo heitti. Itse lähdin hetkeksi pois, jotta he saivat olla ihan rauhassa kahden.

KUN löylyssä oli viihdytty tarpeeksi, Anttila pesi ja puki Jussin. Sen jälkeen vaimo sai kauan kaipaamansa selkäpesun. Samalla Anttila pesi tämän hiukset ja antoi päähieronnan. Eikä se suinkaan siihen jäänyt. Anttila teki hänelle myös jalka- ja käsihoidon ja rullasi hiukset.

– Sitten he saivat herkutella. Tarjolla oli hedelmälautanen sekä ihanat iltapalaherkkuleivät ja juomaksi Jaffaa, jota oli nautittu jo saunassakin.

TILANNE kosketti. Vaimon onnenkyyneleet virtasivat vuolaina.

– Itku tuli illan aikana ja vielä myöhemminkin moneen kerran. Hän oli tavattoman kiitollinen siitä, että heille järjestettiin jotakin tällaista ja sanoi, että tämän voimalla hän jaksaa pitkään.

Ilta herkisti myös Anttilan. Pariskunnan kanssa jutellessa ei hänkään voinut välttyä kyyneleiltä.

– Tämä oli minulle todella merkittävä kokemus. Sain siitä itsekin hyvin paljon. Kyyneleet tulivat vielä kotonakin. Olen iloinen siitä, että pienellä teolla saatoin tehdä jonkun niin tavattoman onnelliseksi.

KUN Anttila viimeisen työpäivänsä jälkeen halusi jakaa kokemuksen Facebook-ystävilleen, ei hän arvannutkaan, miten suuren huomion päivitys saisi.

Varttitunnissa päivitys oli saanut 200 tykkäystä. Meni vain hetki, kun niitä oli tuhansia. Lopulta kymmeniä tuhansia. Kommenteissa ventovieraat kiittelivät hänen tekoaan.

– Olen iloinen siitä, että ihmiset saavat tietää, että tällaista oikeasti tapahtuu. Ja saman aikaan sydämeni suree sitä, että sitä selvästi pidetään hyvin harvinaisena.

Kaikki eivät kiitelleet.

– Hoitoalalla työskentelevät tyrmäsivät teon. He sanoivat, että kunhan valmistun ja menen töihin, niin huomaan, että tällaiselle ei ole aikaa, Anttila kertoo.

Siihen hän ei halua uskoa.

 Olen sydämessäni päättänyt, että jos joskus työskentelen vanhusten kanssa, kohtelen heitä niin kuin haluaisin itseäni ikääntyneenä kohdeltavan.

– Olen sydämessäni päättänyt, että jos joskus työskentelen vanhusten kanssa, kohtelen heitä niin kuin haluaisin itseäni ikääntyneenä kohdeltavan. Uskon siihen, että vanhuksetkin voivat elää ihanaa elämää.

Anttila aikoo jatkossa tehdä vanhusten parissa vapaaehtoistyötä ja toivoo, että moni muukin tekisi niin.

– Palvelukeskuksiin voi mennä kysymään, missä asiassa voisi olla avuksi, hän vinkkaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?