Suomalaiskeksintö niittää menestystä maailmalla – ”Meidän pitäisi olla paljon ketterämpiä”

Julkaistu:

vientituote
Suomessa kehitetyt ehkäisytuotteet tuovat Suomeen joka vuosi vähintään saman verran rahaa kuin yhden risteilyaluksen tilaus. Voisiko terveysalasta tulla Suomen uusi Nokia?
Lääketeollisuus tuottaa Suomessa joka vuosi rahaa enemmän kuin yhden jättiristeilyaluksen tilaus. Farmaseuttiset tuotteet olivat heinäkuun murheellisten vientitilastojen ainoa valopilkku: kun muiden tuotteiden vienti oli laskenut, lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden vienti nousi.

Kasvavien lukujen takana on pitkälti suomalainen ehkäisyinnovaatio, professori Tapani Luukkaisen kehittelemä Mirena-hormonikierukka ja sen ympärille kehitetyt muut tuotteet, jotka leviävät maailmalle saksalaisen Bayer-lääkekonsernin omistuksessa. Turussa valmistuvat Mirena-tuotesarjan ehkäisimet, joita myydään yli 120 maahan ja joita myytiin viime vuonna yli 900 miljoonan euron edestä.

Miten tämä menestys on mahdollista?

– Saksalaisen Scheringin ja sen jälkeen Bayerin omistukseen päätyminen oli meille lottovoitto. Mirena pääsi markkinoille 90-luvulla, mutta meidän omat paukut eivät oikein riittäneet sen kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin, kertoo Bayerin Turun tuotantolaitoksen johtaja Peter Essen.

”Fiksu liike siirtyä Suomeen”

Essen aloitti yhtiössä kemistinä 35 vuotta sitten, kun omistajana oli vielä Huhtamäki-konserni ja yhtiön nimenä Leiras. 1996 yhtiön osti saksalainen Schering, jonka kanssa yhteistyötä oli tehty jo 50-luvulta asti. 2006 Bayer osti Scheringin. Viisi vuotta myöhemmin niin iso osa yhtiön Pohjoismaiden tuotoista tuli Suomesta, että Bayer Nordicin pääkonttori päätettiin siirtää Tanskasta Suomeen, Espoon Keilarantaan.


Suomeen muutti myös Bayer Nordicin saksalainen toimitusjohtaja Oliver Rittgen.

– Huomasimme hyvin nopeasti, että oli fiksu liike siirtyä Suomeen. Harvalla oli täällä pääkonttoria ja meillä oli hyvä tilaisuus palkata todella pätevää henkilökuntaa töihin. Myös tutkimuksen ja tuotekehityksen saralla olemme pystyneet palkkaamaan paljon paremmin pätevää henkilöstöä kuin aikaisemmin, Rittgen kertoo.

Tuotekehitys ja tuotanto samalla paikkakunnalla

Kasvun kannalta tutkimuksella ja tuotekehityksellä on ollut valtava merkitys. Bayer Nordic käyttää tähän vuosittain 60 miljoonaa euroa. Essen korostaa, että Mirenan menestystarinassa tärkeää roolia on näytellyt myös se, että sekä tuotekehitys että tuotanto tapahtuvat samassa maassa ja samalla paikkakunnalla, Turussa.

Viimeisin läpimurto oli, kun Mirena-tuoteperheen jäsen, Kyleena-hormonikierukka, sai Yhdysvaltain lääkkeitä valvovan FDA:n hyväksynnän. Pitkän tuotekehittelyn jälkeen se pääsee lokakuussa Yhdysvaltain markkinoille.

– Yhdysvallat on maana maailman suurin lääkemarkkina, kaikki haluavat sinne, Peter Essen kiteytti.

 

Jos me tulimme Suomeen, olemme investoineet täällä ja jääneet tänne, niin miksi eivät muutkin tekisi niin?

Voisiko terveysalasta siis tulla Suomen uusi Nokia? Voisiko Suomi vihdoin päästä yli Nokia-tragediasta, jonka aiheuttamasta talouskrapulasta maassa vieläkin kärsitään?

Kysymys huvittaa Rittgeniä.

– Minusta meidän kannattaisi lopettaa taaksepäin katsominen. Jos asiat olivat joskus hienosti, tehdään töitä sen eteen, että niistä tulee taas hienoja. Jos me tulimme Suomeen, olemme investoineet täällä ja jääneet tänne, niin miksi eivät muutkin tekisi niin? Toivoa täytyy aina olla.

Yksi etu: Suomi on pieni maa

Rittgen tuntuu ottaneen Suomen omakseen. Hän puhuu jatkuvasti ”meistä” puhuessaan Suomesta. Hän julistaa myös hyväntuulisesti rakastavansa ”tätä kaunista maata”, jossa on asunut jo viisi vuotta perheensä kanssa.

Hänellä on myös tarkka näkemys siitä, mitä Suomi tarvitsee uuteen nousuun.

– Suomessa ei puhuta tarpeeksi kilpailukykyeduistamme. Se kuulostaa ehkä omituiselta, mutta yksi meidän eduistamme on itse asiassa se, että olemme pieni maa. Täällä ei ole liian monia pelaajia, Rittgen toteaa.


– Meidän pitäisi olla paljon ketterämpiä, mutta me emme ole vielä päässeet siihen. Kaikkien pitää tehdä töitä tämän eteen: akateemisen maailman, hallituksen, teollisuuden edustajien, hän muistuttaa.

Yksi keino tähän on Rittgenin mukaan Team Finland Health -kasvuohjelma, jossa on mukana niin julkisen alan edustajia kuin terveysalan yrityksiä ja yliopistojakin.

– Meidän pitää olla paljon nopeampia ja parempia tuomaan ihmisiä ympäri maata yhteen. Pitää olla visio ja toimia niin, että ne myös toteutuvat.

– Toiseksi tarvitaan vakautta. Nyt on sote, muutoksia hallituksessa ja työmarkkinoilla. Kun on tällainen epävarmuuden aika, monet miettivät kahdesti tänne sijoittamista.

Mikään ei kuitenkaan horjuta Rittgenin uskoa Suomeen.

– Kyllä tämä on silti houkutteleva sijoituskohde, hän vakuuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt