Keskustelu äitiyslaista kuumensi tunteet eduskunnassa äärimmilleen: ”En jaksa tätä kuunnella”

Julkaistu:

Keskustelu äitiyslaista kuumensi tunteita eduskunnassa.
Eduskunta aloitti torstaina keskustelun kansalaisaloitteesta äitiyslain muuttamisesta.

Kansalaisaloite äitiyslaista antaisi naispareille mahdollisuuden kummankin äitiyteen ilman adoptiota.

– Äiti on lapsen synnyttänyt äiti, keskustelun avannut kansanedustaja Mika Niikko (ps) totesi.

Niikko ihmetteli, miksi tarvitaan 70 sivua äitiyden määrittämiseen.

– Jatkossa olisi äitejä ja ”äitejä”. Looginen ihminen miettii, miksi lapsella ei voisi olla kolmea äitiä, kun on kaksi, Niikko totesi.

Niikko muun muassa ihmetteli, minkälaisia eroriitoja kahden äidin perheissä syntyisi.

Kansanedustaja Emma Kari (vihr) tuohtui Niikon puheenvuorosta.

– Meiltä edellytetään arvokasta käytöstä. Minulla oli vaikea kuunnella niin äitiyttä halventavia puheenvuoroja kuin ensimmäinen puhuja (Niikko) esitti, Kari sanoi.

– Suomessa syntyy joka toinen päivä lapsi, jonka äitiä laki ei tunnusta, Kari jatkoi.

Niikko poistui salista

Myös kansanedustaja Silvia Modig (vas) piti jotain Niikon puheita loukkaavina.

– Ei äidiksi tulla vain synnyttämällä. Se on loukkaus äideille, jotka eivät voi jo nyt tulla äideiksi. Adoptioäiti voi tulla äidiksi, sijaisperheen äiti voi tulla äidiksi, uusioperheessä voi tulla äidiksi, Modig totesi.

Niikko piti saamaansa kritiikkiä puheidensa vääristelynä.

– En minä ole arvostellut perherakenteita. Te vääristelette asioita. Toki on sijaisäitejä. Emme voi säätää lakeja, että on kaksi tai kolme äitiä, Niikko sanoi.

Niikko kuunteli syntynyttä debattia ja poistui salista noin 50 minuutin puheiden jälkeen.

– En jaksa tätä kuunnella, Niikko sanoi ja poistui salista.

Nykyisin naisparin toinen vanhempi saa vanhemmuuden vasta sisäisellä adoptiolla.

Muutos toisi äideille samat oikeudet

Uuden äitiyslain mukaan naispari voisi tunnustaa kummankin vanhemman vanhemmuuden jo ennen lapsen syntymää.

Laki koskee siis vain naispareille hedelmöityshoidoilla syntyviä lapsia, joilla ei ole lainkaan isää.

Äitiyslain muutoksessa kummallekin äidille tulisi samat oikeudet, ja lapsi olisi oikeutettu kummankin vanhemman elatukseen ja perintöön.

– Niikolle tiedoksi, tämä laki ei vie kenenkään isyyttä pois. Laki ei ole keneltäkään pois, se parantaisi monen lapsen asemaa, Kari sanoi.

Edellinen hallitus yritti muuttaa äitiyslakia silloisen oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin (r) johdolla, mutta hanke kaatui hallituksessa olleiden kristillisdemokraattien vastustukseen.

Satojen sivujen luonnos

Kansalaisaloite on tismalleen sama monisatasivuinen lakiluonnos, joka valmisteltiin oikeusministeriössä vuonna 2015.

– Mikä on äiti ja mikä on äitiys. Äitiyslain takana eivät ole ymmärtäneet ydinasioita tai pyrkivät muuttamaan niiden merkitystä, kansanedustaja Sari Tanus (kd) totesi.

--- Joillakin tuntuu olevan käsitys, että heteroperheet olisivat automaattisesti parempia kasvuympäristöjä. Meillä on jo nyt naispareja, jotka voivat hankkia hedelmöityshoidoilla lapsia ja nyt helpotetaan näiden perheiden asemaa, aloitetta puolustanut kansanedustaja Annika Saarikko (kesk) sanoi.

Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps) piti vähättelevinä puheita, joissa paheksutaan nykylain puolustajien puheenvuoroja.

– Se jättää hampaankoloon niille, jotka ovat periaatteessa eri mieltä. Niille, jotka eivät ehkä osaa aina asettaa sanojaan oikein, Saarakkala sanoi.

Äitiyslain muuttaminen koskee vuodessa noin 100-200 naisparia. Kansanedustaja Saara-Sofia Siren (kok) kertoi, että naisparit tekivät viime vuonna 128 adoptiota ja THL:n tilastojen mukaan vuosittain 160 naisparia on hedelmöityshoidoissa.

Kansalaisaloite äitiyslaista on lähdössä lakivaliokunnan käsittelyyn.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt