Auttaisiko Nato Suomea kriisissä? ”Selkeä ero Nato-jäsenyyteen tehtiin”

Julkaistu:

Turvallisuuspolitiikka
Naton varapääsihteeri sanoi lehtihaastattelussa, että Nato voisi auttaa Suomea kriisitilanteessa. Puolustusministeri muistutti, että turvatakuuta Suomella ei ole.
Naton toiseksi korkein virkamies lupaili sotilasliiton apua Suomelle. Suomalaisasiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että Nato ei luvannut Suomelle turvatakuita.

Naton varapääsihteeri Alexander Vershbow sanoi Lännen Median lehtien haastattelussa, että Suomi saisi sotilasliitolta apua.

– Nato saattaisi päättää vastata kriisiin sekä suojelemalla liittolaisia että auttamalla läheistä kumppania.

 

Mutta olemme kehittäneet niin läheisen suhteen, että liittolaiset olisivat valmiit auttamaan Suomea jollain tavalla.

– Mutta olemme kehittäneet niin läheisen suhteen, että liittolaiset olisivat valmiit auttamaan Suomea jollain tavalla, Vershbow totesi Lännen Median haastattelussa.

Vershbow puhui esimerkiksi Naton 4. artiklasta, jonka mukaan kumppanimaa voi pyytää Natolta konsultaatiota.


PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistön (ps) mukaan Naton varapääsihteeri ei luvannut Naton rientävän Suomen avuksi.

– On osattava tehdä selkeä ero Nato-jäsenyyden 5. artiklan turvatakuiden ja 4. artiklan mukaisten konsultaatioiden välille. Vain Naton jäsenmaat saavat Natolta turvatakuut. Olennainen osa Naton turvatakuita on Naton yhteinen puolustussuunnittelu. Siinä Suomi ei ole mukana.

– Kyllä tässä on selkeä ero Naton jäsenmaan ja ei-jäsenmaan välillä. Edes Naton edistyneille kumppanimaille – joihin Suomi lukeutuu – eivät kuulu turvatakuut. Me olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa ja meillä on oma itsenäinen puolustus. Emme voi rakentaa kansallista puolustusta näiden konsultaatioiden varaan, Niinistö kertoi IS:lle.


Myös ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista sanoi, että Naton varapääsihteeri ei luvannut Suomelle samoja etuja kuin Naton jäsenmaille.

 

Jotta Suomi pääsisi Naton poliittiseen suunnitteluun ja 5. artiklan automatiikkaan mukaan, niin Suomen täytyisi liittyä Natoon, ja sitä ei ole näköpiirissä.

– Sellaista lausetta Vershbow’n suusta olisi vaikea nähdä tulevan. Se söisi Nato-jäsenyyden mielekkyyttä. Jotta Suomi pääsisi Naton poliittiseen suunnitteluun ja 5. artiklan automatiikkaan mukaan, niin Suomen täytyisi liittyä Natoon, ja sitä ei ole näköpiirissä.

– Kyllä siinä selkeä ero Nato-jäsenyyteen tehtiin, Aaltola totesi.


MITÄ apu ja konsultaatio voisivat olla, sitä Vershbow ei järin konkretisoinut.

Puolustusministeri Niinistö ei lähtenyt arvuuttelemaan, minkälaista apua Suomi Natolta saisi.

– En pysty sanomaan. Tällaista tilannetta ei tule mieleen historiasta, että Nato-maat olisivat konsultoineet jonkun Natoon kuulumattoman maan avustamisesta, Niinistö totesi.

Aaltola arveli, että Naton apu olisi sellaista, mitä on jo yhdessä harjoiteltu.

– Tässä 4. artiklassa ei ole olemassa ennalta sovittuja kehyksiä, kuten 5. artiklassa. Harjoitustoimintaa, yhteistyötä – siitä on kokemusta tehostuneessa rauhankumppanuudessa. Jotain sen kaltaista apu tulisi olemaan, mitä yhdessä on harjoiteltu.

– Apu on ennen kaikkea yhteisten pidäkkeiden luomista. Itämeren alueen puolustuksellisen yhteistyön vahvistamisella on Suomen kannalta suurin merkitys. Kaikenlainen synkronoitu yhteistyö, yhteissopivuus, on jo apua. Suomen ja Ruotsin kannalta on taas tärkeää, että Nato säilyttää läsnäolonsa, että Baltiassa ei tapahdu mitään epävakautta, Aaltola näki.


APUA Suomi todennäköisesti Natolta saisi kriisitilanteessa.

 

Suomi saisi epäilemättä apua, jos siitä olisi hyötyä apua antavalle osapuolelle. Tämä on johtopäätökseni historiasta.

– Suomi saisi epäilemättä apua, jos siitä olisi hyötyä apua antavalle osapuolelle. Tämä on johtopäätökseni historiasta. Olimme liittoutuneita tai emme, saamme apua, jos siitä on hyötyä apua antavalle osapuolelle, puolustusministeri Niinistö sanoi.

Samaa mieltä on Aaltola.

– Kun katsoo Itämeren karttaa, aika suurella todennäköisyydellä Naton intresseissä olisi Suomen auttaminen, jos yllättävää ongelmaa tapahtuisi Gotlannin tai Ahvenanmaan suunnalla.

– Natolla olisi suuri intressi auttaa, jotta tilanne saataisiin purettua. Ja jo ennen konfliktin syntymistä, Natolla on suuri intressi vakauttaa tilanne nostamalla pidäkkeitä ja tekemällä asioita selväksi. Sillä jo ennaltaehkäistään kriisin syntymistä, Aaltola muistutti.


PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö luonnehti Alexander Vershbow'n haastattelua kumppanimaata kohteliaasti huomioivaksi puheenvuoroksi.

– Se juontaa varmaan siitä, että Suomi on ollut Naton kumppanimaa yli 20 vuotta. Me olemme aktiivisesti ottaneet osaa muun muassa kriisinhallintaoperaatioihin ja kansainvälisiin harjoituksiin.

– Nyt olemme tällainen edistynyt kumppanimaa, EOP-maa. Tässä on haluttu huomioida Suomea muutamalla kohteliaalla lausunnolla, Niinistö sanoi.

Ohjelmajohtaja Mika Aaltola piti Vershbow’n haastattelua pohdintana siitä, mitä Nato voisi vielä tarjota rauhankumppanilleen.

 

Suomi ja Ruotsi eivät ole vielä vuosiin liittymässä Natoon. Kummankin intresseissä on kuitenkin läheinen yhteistyö Naton kanssa

– Hänen ideansa on, että 4. artiklalla on käyttöä suhteessa kumppaneihin, jotka eivät ole 5. artiklan piirissä. Tässä pohditaan, mitä tulee tehostetun rauhankumppanuuden jälkeen. Siinä on jo aika lailla ammennettu loppuun, mitä voidaan tehdä – yhteensopivuuden lisäämistä ja yhteistä harjoitustoimintaa.

– Suomi ja Ruotsi eivät ole vielä vuosiin liittymässä Natoon. Kummankin intresseissä on kuitenkin läheinen yhteistyö Naton kanssa, Aaltola totesi.

FAKTAT

Naton 4. artikla: Sopimusosapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimusosapuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.

Naton 5. artikla: Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja tämän seurauksena ne sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä ... auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta ...

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt