Kuvat: Tältä näyttää Suomen armeijan uusi minilennokki – korvaa jalkaväkimiinoja - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kuvat: Tältä näyttää Suomen armeijan uusi minilennokki – korvaa jalkaväkimiinoja

Julkaistu: 8.9.2016 16:52

Minilennokeilla korvataan kiellettyjä jalkaväkimiinoja.

Jos aikaisemmin oltiin sitä mieltä, että sotilaalla on oltava silmät selässäkin, niin nykyisin taistelukentän tapahtumia voi tiirailla myös taivaalta. Puolustusvoimat esitteli torstaina Santahaminassa Helsingissä verrattain uutta minilennokkijärjestelmää, joka vakoilee vihollisen liikkeitä jopa 800 metrin korkeudesta.

Katso yllä HSTV:n video uudesta minilennokista.

Tiedusteluun, alueiden valvontaan ja maalien paikannukseen käytettävien Orbiter-minilennokkien varusmieskoulutus on käynnissä seitsemässä Maavoimien joukko-osastossa. Kuvassa tehtävänjohtajan päätelaite.

Järjestelmä liittyy osana jalkaväkimiinojen hävittämiseen, joka saatiin tehtyä viime vuoden lopussa.

– Minilennokki turvaa nyt sitä, mihin ennen käytettiin miinoja, eli selustaa ja sivustoja. Järjestelmän hankkiminen oli viimeinen osa jalkaväkimiinojen korvaamisessa, selvitti everstiluutnantti Pasi Saarikoski.

Minilennokkia ohjataan maasta käsin ohjausasemalla.

Aivan pakasta vedettyjä minilennokit eivät enää ole, sillä hankintasopimus Orbiter 2 -minilennokkijärjestelmästä allekirjoitettiin toukokuussa 2012 israelilaisen Aeronautics -yhtiön kanssa. Ensimmäiset lennokit saatiin vuonna 2014, joten kokemusta taivaalla kiitävistä haukansilmistä on jo jonkin verran.

– Sanoisin ettei nykyaikaisella taistelukentällä tule toimeen ilman tätä, Saarikoski kiteyttää.

Orbiter-minilennokki laskeutuu maahan pehmeästi laskuvarjon avulla.

Rahaa lennokkien hankintaan kului 23,6 miljoonaa euroa. Sitä, kuinka monta järjestelmää rahalla saatiin, Saarikoski ei halua kertoa. Julkisuudessa on laskeskeltu, että ostoskärryyn kertyi runsaat 50 järjestelmää.

Hiljainen ja lähes näkymätön

Minilennokkien siipien kärkiväli on kolme metriä ja pituus vajaat puolitoista. Sähkömoottorilla liikkuvan lennokin huippunopeus on 140 kilometriä tunnissa, ja se pystyy kipuamaan aina 800 metrin korkeuteen saakka. Lennokissa on sekä tavallinen että lämpökamera.

Lennokki pysyy tarvittaessa ilmassa kolme tuntia yhtä soittoa ja laskeutuu takaisin maan pinnalle lempeästi laskuvarjossa leijumalla. Alastuloa vaimentaa myös rungon alle automaattisesti täyttyvä ilmapussi.

Minilennokkien siipien kärkiväli on kolme metriä ja pituus vajaat puolitoista.

Vihollisen vihamielisiltä aikeilta lennokkia suojaavat sen huomaamaton harmaa väritys ja hiljainen ääni.

– Sitä ei juuri korkealla lentäessä kuule, ja näkeminenkin on aika vaikeaa, Saarikoski vakuuttaa.

Vaan entäpä tutka?

– Kyllä me on tätäkin asiaa testattu, everstiluutnantti tyytyy toteamaan, eikä tarkenna.

"Ei juuri rikki saa"

Santahaminan näytöksessä minilennokki havaitsee helposti liikkuvat panssariajoneuvot, jotka sen jälkeen kuvitteellisesti tuhotaan. Lennokkia ohjanneen alikersantti Tuomo Karttialan, 20, mukaan järjestelmän käytön opetteleminen Niinisalossa otti aikansa mutta sujui sen jälkeen varsin helposti.

– Onhan se suhteellisen helppoa. Ja hyvä asia on myös se, että tuo on aika kestävä vekotin. Vaikea sitä on omilla töppäyksillä rikki saada, Karttiala luonnehtii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?