Kommentti: Vuokrataloyhtiö VVO päättää jättiosingoista – ay-liikkeen omistus ei kestä päivänvaloa

Antti Rinne lanseerasi termin kaverikapitalismi. Kun seuraa ay-liikkeen vuokrajätin VVO:n toimintaa, on pakko kysyä, onko tämä nyt sitten sitä toverikapitalismia, kirjoittaa Ilta-Sanomien uutistuottaja Mika Koskinen.

7.9.2016 18:27

Vuokrataloyhtiö VVO:n hallituksen jäsenet, erityisesti SAK:laisia ay-liittoja edustavat liittojohtajat ovat suuren valinnan edessä torstaina 15.9. Silloin VVO-konsernin ylimääräinen yhtiökokous kokoontuu päättämään 66,6 miljoonaan pääomapalautuksesta omistajille. Paikalla ovat mm. Metalliliiton Riku Aalto, Rakennusliiton Matti Harjuniemi, PAMin Ann Selin, Ammattiliitto PRO:n Jorma Malinen ja OAJ:n Olli Luukkainen.

Kohuttu lisäosinko on perua viime marraskuussa tehdystä suurkaupasta, jossa VVO myi 8600 sosiaalista asuntoa Y-Säätiölle. Kauppa noudatti VVO:n nykystrategiaa. Sen mukaan VVO keskittyy vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotoimintaan.

Osakeyhtiölain mukaan toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

VVO ei kuitenkaan ole ihan tavallinen yhtiö. Jos VVO:n toimintaa ja osingonmaksua tarkastelee ay-taustaisen omistuksen näkökulmasta, yhtiön toimintaa voi arvioida laajemmin.

Enemmistö, noin 57 prosenttia, sen osakkeista on ay-liikkeen, lähinnä SAK:laisten liittojen omistuksessa. VVO:n suurin ay-omistaja on Metalliliitto (9,7 %). Sen puheenjohtaja Riku Aalto johtaa puhetta VVO:n hallituksessa. Seuraavina tulevat JHL (8,73 %), Rakennusliitto (8,71 %), PAM (7,49 %), Ammattiliitto PRO (7,47 %) ja OAJ (7,46 %). Suurimmat omistajat ovat tel-yhtiöt Ilmarinen (18,1 %) ja Varma (17,0 %)

Ay-järjestöt ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä. Siksi ne eivät maksa veroa osingoistaan. Tätä on kritisoitu laajasti.

Yleishyödyllisiä yhdistyksiä?

Verohallinnon mukaan yleishyödyllinen on sellainen yhdistys tai säätiö, joka toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi, toiminta ei kohdistu vain rajattuun henkilöpiiriin eikä se tuota toimintaan osallistuville taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena eikä kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Ay-liittojen pelkästään VVO:sta vuosittain saamien miljoonaosinkojen perusteella voi perustellusti kysyä, ovatko ne oikeutettuja nauttimaan yleishyödyllisyyden statusta?

Ay-liittojen edustajat ja heihin kytkeytyvät poliitikot, erityisesti puoluekartan vasemmalla puolella, esiintyvät mielellään julkisuudessa silloin, kun keskustelu veronkierron haitoista nousee pintaa. Paheksunnan määrällä ei silloin ole rajaa.

Mutta se unohtuu, että ay-liikkeen verovapaat osinkotulot murentavat kansalaisten veronmaksumoraalia vähintään yhtä tehokkaasti. Panama-tussahdukseen verrattuna puhutaan huomattavasti suuremmista rahoista.

Todettakoon, että moni olisi valmis poistamaan myös ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, joka pienentää vuotuista veropottia kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain.

12 vuoden vuokrankorotusputki

VVO:n tapauksessa suurin ongelma liittyy kuitenkin siihen, miten nämä verovapaina saatavat osingot on hankittu. VVO on vuokramarkkinoiden suurin toimija, markkinajohtaja.

IS:n viime keväänä tekemän selvityksen mukaan asuntojätti on nostanut vuokria peräti 12 vuotta peräkkäin. Korotukset ovat olleet suuria, usein huomattavasti enemmän, mitä elinkustannukset ovat kohonneet. Näin ei ollut ennen.

Samaan aikaan VVO on nostanut tasaisesti osinkoaan vuodesta 2004, poikkeuksena vuosi 2008, jolloin osinko laski edellisvuodesta.

Kovan vuokranperijän maineessa olevaa VVO:ta on syytetty myös siitä, että se nostaa tietoisesti vuokria luottaen siihen että veronmaksajien kustantama asumistuki hoitaa sen asukkaiden vuokranmaksuongelmat. Yleistä asumistukea maksetaan tänä vuonna jo lähes kaksi miljardia euroa.

Yhteiskunnan piikki auki

Asuntopula ja yhteiskunnan auki oleva piikki ovat luoneet mielettömän kierteen. Se mahdollistaa VVO:n ja muidenkin alan toimijoiden vuokrankorotukset veronmaksajien piikkiin. Aiheesta tehty akateeminen tutkimus tukee väitettä.

VVO:n lisäosingot tuskin olisivat olleet mahdollisia, jos yhteiskunta ei takavuosina olisi rahoittanut edullisesti myyntiin menneen sosiaalisen asuntokannan rakentamista. Sekin kannattaa muistaa, kun VVO:n osinkoja paheksutaan.

On esitetty, miksi VVO ei käytä ylimääräisiä osinkoja alentaakseen vuokriaan. Ilta-Sanomat kysyi viime maaliskuussa Riku Aallolta, onko hän ajatellut, että VVO voisi pidättäytyä jokavuotisista vuokrankorotuksista tai joskus jopa laskea vuokraa?

–Me käymme tämän keskustelun joka vuosi hallituksessa, kun katsomme VVO:n strategiaa. Katsomme, mikä on se oikea taso, kun yhtiön kustannuksiin vaikuttavat kiinteistöhoitokustannusten ja kiinteistöveron nousut otetaan huomioon, Aalto vastasi.

Ilta-Sanomat ei tavoittanut eilen Riku Aaltoa.

Toverikapitalismia?

Ay-liittojen toiminta VVO:ssa kestää huonosti päivänvaloa. Moraalinen ongelma on niin suuri. Sdp:n puheenjohtaja, entinen VVO:n hallituksen pitkäaikainen jäsen ja hallituksen puheenjohtaja Antti Rinne lanseerasi elokuussa Sdp:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa termin ”kaverikapitalismi” ruoskiessaan Juha Sipilän (kesk) perusporvarihallitusta.

Puheensa jälkeen Rinne selvensi kaverikapitalismia Ilta-Sanomille.

–Se tarkoittaa sitä, että hallitus rakentaa omia esityksiään ja politiikkansa sisältöä sen kaveriporukan varaan, jonka etuja he ajavat. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä hallitus on erittäin vahva edunvalvontaorganisaatio rikkaille ja varakkaille ihmisille.

Kun seuraa ay-liikkeen oman vuokrajätin VVO:n toimintaa, on pakko kysyä, onko tämä nyt sitten sitä toverikapitalismia?

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?