Tuore raportti: Venäjä voisi väittää Suomen itsenäisyyttä kyseenalaiseksi

Julkaistu:

Tutkijoiden mukaan Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäisyyden juhlien sattumisessa samalle vuodelle riskinsä.
Valtioneuvoston tänään tiistaina julkaiseman selvityksen mukaan siihen, että ensi vuonna tulee kuluneeksi yhtä aikaa sata vuotta Venäjän lokakuun vallankumouksesta ja Suomen itsenäistymisestä, voi sisältyä ongelmia.

”Yksi selvä riski on, että Venäjä voisi käyttää sitä historiapoliittiseksi hyväkseen pyrkimällä esimerkiksi yhteiseen muistojuhlan viettoon sekä eri tavoin Suomen itsenäisyyttä kyseenalaistamalla”, raportissa arvioidaan.

Raportti julkistettiin tänään eduskunnassa.

– Venäjä voisi vihjata Suomen itsenäisyyden olevan jotenkin kyseenalainen, raporttia tekemässä ollut ulkopoliittisen instituutin tutkimuskordinaattori Toivo Martikainen sanoi.

Venäjän äärikansallisissa piireissä on pitkään esitetty väitteitä, että Leninin bolsevikkihallinnolla ei vuonna 1917 ollut oikeutta myöntyä Suomen itsenäisyyteen, koska bolsevikit olivat kaapanneet vallan laittomasti. Tuohon aikaan liittyvät näkemykset ovat Venäjällä hyvin ristiriitaisia. Raportti kiittää Suomen valtioneuvostoa, että se on jo kiinnittänyt asiaan huomiota.


Raporttia kommentoinut suurlähettiläs René Nyberg arveli, että ”ainahan voi yrittää”, mutta epäili, että kyseenalaistaminen ei käytännössä toimisi.

– Joskus on joku venäläinen minulle tällaisia puhunut. Olen vastannut, että kysykää puolalaisilta onko heidän itsenäisyytensä kyseenalainen. Siihen se on loppunut, Nyberg sanoo.

Myös Puola itsenäistyi Venäjästä vallankumouksen myötä.

Politisoitu ydinvoimala Putinin ohjauksessa

Raportissa kiinnitetään huomioita myös Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen, jossa on mukana venäläinen Rosatom. Raportin mukaan hanke on Venäjälle niin tärkeä, että se on presidentti Vladimir Putinin ”käsiohjauksessa”.

Raportin mukaan asia politisoitui kesällä 2015, jolloin asiaa käsiteltiin eduskunnassa.

– Se on Suomelle hankala tapaus, Martikainen sanoi.

Kun hankeen edellyttämän suomalaisenemmistön saamisessa oli hankaluuksia, valtioenemmistöinen Fortum tuli mukaan. Raportissa kiinnitetään huomiota siihen, että Fortum ”sanoi pörssitiedotteessaan käytännössä suoraan, että päätökseen liittyy hankkeen poliittinen ulottuvuus”. Fortumin toiveet päästä hallitsemaan Venäjän Karjalan koskivoimaa eivät ole toteutuneet.

Martikainen toivoi, että erityisesti säteilyturvakeskus STUKin virkamiehillä on normaali vapaus toimia ydinvoimalaa koskevissa asioissa.

Tätä Venäjä haluaa

Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla -raportin tekemiseen osallistunut ulkoministeriön erikoistutkija Sinikukka Saari arvioi julkaisutilaisuudessa, että Venäjän ulkopoliittiset päämäärät eivät sinänsä ole muuttuneet 1990-luvulta. Tavat ajaa niitä ovat kuitenkin muuttuneet rajummiksi.

Saaren mukaan Venäjä haluaa ensinnäkin tunnustuksen itselleen kansainvälisenä suurvaltana. Toinen tavoite on sen erityisasema entisen Neuvostoliiton maiden alueella. Se haluaa siellä johtavan roolin.

– Kolmas on, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan naapuriensa ja lähialueensa turvallisuuspoliittisiin valintoihin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt