Verkkohuijarit onnistuivat petkuttamaan Konecranesilta viime vuonna 17 miljoonaa euroa.
Uhrina oli Konecranesin ulkomailla toimiva tytäryhtiö. Huijari esiintyi yhtiön johtajana ja ujutti maksettaviin joukkoon tekaistun laskun. Konecranesin työntekijä ei osannut epäillä mitään ja maksoi laskun. Lopulta kävi ilmi, että miljoonat eurot olivat menneet ulkomaisten huijarien tilille.
Konecranesille tehty petos on malliesimerkki niin sanotusta toimitusjohtajahuijauksesta. Uhreiksi valikoituvat yleensä isot kansainväliset yhtiöt, joilla on sisaryhtiöitä ympäri maailmaa.
Konecranesin lisäksi ulkomailla on joutunut vastaavanlaisen huijauksen kohteeksi suomalainen ohjelmistotalo Affecto. Affectolta rikolliset saalistivat 960 000 euroa.
Suomessa poliisilla on tutkinnassa noin 40 toimitusjohtajahuijausta. Suomessa tehdyissä huijauksista saalis on jäänyt vähäiseksi.
– Kaksi miljoonaa euroa on maksettu huijauksissa ulos. Olemme saaneet lähes kaikki takaisin, 75 000 euroa on jäänyt tappiota, rikoskomisario Jyrki Kaipainen Keskusrikospoliisista laskee.
Kaipainen sanoo, että Suomi on hyvässä jamassa. Tappioita ei ole tullut läheskään niin paljon kuin ulkomailla tehdyissä huijauksissa. Liittovaltion poliisi FBI on arvioinut, että toimitusjohtajahuijauksissa yrityksiltä on viety kaksi miljardia euroa.
Vaikka teko on jäänyt Suomessa täyttämättä, poliisi tutkii huijauksia törkeänä petoksena. Suomessa esitutkinta on vielä kesken.
– Meillä on vahva epäily ja tietokin siitä, mihin tämä kohdistuu. Tässä vaiheessa tutkintaa en halua sanoa tästä sen enempää, Kaipainen linjaa.
Kaipainen uskoo, että hujauksissa on useita tekijäryhmiä.
– Ei ole kyse pelkästään yhdestä tekijästä. Puhuisin järjestäytyneestä rikollisuudesta.
Euroopan poliisiviranomaisen Europolin mukaan suuri osa rahoista menee Kiinaan. Kiinasta rahat kulkeutuvat jotain reittiä Eurooppaan.
Europolin johtaja sanoi Ylen haastattelussa tammikuussa, että jäljet johtavat Israeliin. Rahojen määränpää on Israel. Lisäksi huijauksissa käytettyjä puhelunumeroita ja tietokoneiden ip-osoitteita on paikannettu Israeliin.
Europolin asiantuntija Alex Niculae sanoo IS:lle, ettei Europol voi kertoa tarkemmin keskeneräisistä eikä valmistuneista rikostutkinnoista.
Huijari rakentaa palapeliä
Rikoskomisario Jyrki Kaipainen sanoo toimitusjohtajahuijauksesta, että kyseessä on verkkoon siirtynyt perinteinen rikollisuus. Huijari käyttää kybertoimintaympäristöä hyväkseen rikoksen tekemisessä.
Rikoksentekijöille kyse on eräänlaisen palapelin rakentamisesta.
Ulkopuolinen urkkii tietoa yrityksen johtajista ja kerää osia palapeliinsä. Hän hankkii netistä, vuosikertomuksista tai soittamalla tietoa, kuka on kukin yrityksessä.
Kun kuvio on kunnossa, rikollinen lähestyy yritystä esimerkiksi tekaistulla sähköpostilla.
– Sähköpostissa on toimitusjohtaja allekirjoittajana. Sähköposti näyttää oikealta, mutta osoite on väärennetty. Kun postiin vastaa, näkyy gmail, yahoo tai muu yksityinen sähköpostiosoite.
Sitten sujuvasti englantia puhuva, mukavalta kuulostava petkuttaja ottaa yhteyttä esimerkiksi yhtiön taloushallintoon. Hän kyselee, onko toimitusjohtaja ottanut yhteyttä. Maksu pitäisi suorittaa nopeasti, mutta liikesalaisuuksiin viitaten asioista ei voi hiiskua enempää. Soiton jälkeen tulee johtajan nimissä tehty sähköposti, jossa viitataan rahansiirtoon.
– Uhrit ovat kertoneet, että soittajan käyttäytyminen on ollut sujuvaa, manipuloivaa ja uskottavaa. Siihen lähtee helposti mukaan. Riippuu tietysti maan kulttuurista. Moni ei lähde varmistamaan, onko tämä oikeasti toimitusjohtajan antama toimeksianto.
Konecranes tiukensi valvontaa
Konecranesin tappioksi jäi lopulta 7 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on koko konsernia koskeva rikosvakuutus. Konecranes sai korvauksena enimmäissumman, 10 miljoonaa euroa.
Sijoittajasuhdejohtaja Miikka Kinnunen ei kerro tarkemmin, missä maassa huijaus tapahtui. Yhtiö ei ole suoraan sanonut, että uhriksi joutui lastauskäsittelijän taloushallinto.
– Kyllähän tyypillisesti henkilöt, joilla on mahdollisuus tehdä rahasiirtoja, ovat taloushallinnon kanssa tekemisissä.
Konecranesin työntekijää oli Kinnusen mukaan lähestytty sähköisesti yhtiön johtavan henkilön identiteetillä. Näytti siltä, että viesti tulee konsernin sisältä.
Konecranes ei kerro, onko kyseessä yksi tai useampi rahansiirto.
Lastinkäsittelijä on huijauksen jälkeen tiukentanut toimintojaan. Työntekijöille on annettu koulutusta riskeistä. Yhtiö on tarkastanut eri ihmisten valtuuksia tehdä transaktioita. Lisäksi Konecranes on lisännyt kontrollimekanismeja epäilyttävien transaktioiden varalta.
Mitä rahansiirtoja tehneelle työntekijälle kävi?
– Yleensä firmat langettavat seuraamuksia henkilöille, jos on toimittu huonosti, Kinnunen vastaa.
Toimitusjohtajahuijauksista kirjoitti ensin Lännen Media.