Kotimaa

Näin peruskoulu uudistuu – 5 merkittävintä muutosta

Julkaistu:

Uusi päivitetty opetussuunnitelma astuu voimaan syyslukukaudella. Uudistusta on suunniteltu jo vuodesta 2012 asti. Listasimme uudistuksen viisi merkittävintä muutosta.
Peruskoulujen uusittu opetussuunnitelma astuu voimaan alkavalla syyslukukaudella. Uudistus tuo mukanaan paljon muutoksia peruskouluopetukseen. Nyt esimerkiksi koodausta, yrittäjyyttä sekä ruotsinkieltä aletaan opiskella jo alemmilla luokilla.

Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen johtaja Jorma Kauppinen avasi Ilta-Sanomille pääkohdat siitä, millaisia muutoksia uudessa opetussuunnitelmassa tullaan näkemään.

1. Ruotsia entistä aiemmin

Oppiaineiden tavoitteita ja sisältöä on katsottu ja mietitty uusiksi. Muutokset koskevat oppiaineiden aloitus ajankohtia ja niiden sisältöä. Käytännössä siis aineiden aloitusajankohtia, valintoja sekä sisältöä muutetaan. Myös yhteiskuntaoppia esimerkiksi aletaan opettaa aiempaa alemmilla luokilla.

– On katsottu uusiksi, että mitä opetetaan ja tehty muutoksia siihen, milloin opetetaan. Muutokset koskevat tiettyjä kouluaineita, kuten vierasta kieltä, joka tulee alkamaan aiemmin. Aiemmin ruotsin opiskelu aloitettiin seitsemännellä luokalla, nyt se aloitetaan kuudennella, Kauppinen kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

2. Oppiainerajoja rikotaan

Peruskoulu on rakennettu tiettyjen oppiaineiden kesken ja niissä on selkeät konkreettiset tavoitteet joihin tähdätään. Nyt uudessa suunnitelmassa halutaan tuoda esille entistä monialaisempia oppimiskokonaisuuksia. Monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla tarkoitetaan eri aineiden yhdistämistä suuremman kokonaisuuden, kuten projektin avulla.

– Tällöin oppilaat ovat mukana suunnittelemassa tätä aihepiiriä, joka eheyttää opetusta. Esimerkkinä vaikka itsenäisyyspäivänä voitaisiin helposti tehdä monialainen kokonaisuus käyttäen hyödyksi äidinkieltä, historiaa, musiikkia sekä kuvataidetta.

3. Roolien muutos

Uudessa suunnitelmassa pyritään muokkaamaan oppilaan roolia aktiivisemmaksi. Myös opettaja nähdään jatkossa oppimisen ohjaajana, jolloin oppilaiden ideoille ja kysymyksille jää enemmän tilaa.

– Pyritään vahvistamaan oppilaiden aktiivisuutta, jolloin oppilas on enemmän keskiössä. Tällöin oppiminen motivoi ja tuottaa jopa iloa oppilaalle.

4. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen

Uuden teknologian ja kehityksen myötä on tärkeää antaa oppilaille avaimet kaikkien uusien kanavien käyttöön ja hyödyntää niitä kokonaisuutena koulutuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi ohjelmoinnin lisäämistä osaksi opetusaineita.

5. Laaja-alainen osaaminen

Muuttuvan maailman myötä myös oppilaille täytyy opettaa tärkeitä ja yhtenäisiä elämäntaitoja. Laaja-alainen osaaminen lisätään osaksi jo olemassa olevia aineita, eivätkä perusaineet kärsi siitä.

– Tämä koostuu seitsemästä pääkohdasta: ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen sekä viestintä ja ilmaisutaidot, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintäteknologia, työelämä ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden valmentaminen. Näitä taitoja on tarkoitus opettaa osana perusopetusta, jolloin oppilaat saavat oikeasti elämässä tarpeellisia ja tärkeitä taitoja.

Viiden pääkohdan lisäksi uudistuksessa on keskitytty myös esimerkiksi oppimisympäristön uusimiseen. Vanhan ymmärryksen mukaan oppiminen tapahtuu vain ja ainoastaan luokkahuoneessa pulpetissa istuen. Uudessa opetussuunnitelmassa pyritään huomioimaan kaikki uudet oppimisympäristöt.

– Esimerkiksi tietokoneiden ja pelien avulla voidaan oppia virtuaalisessa ympäristössä tai voidaan ihan käytännössä käydä vierailulla erilaisissa paikoissa ja oppia sitä kautta.

Uudistusten myötä peruskoulua pyritään tuomaan 2000-luvulle. Kauppisen mukaan Suomessa on erittäin hyvä pohja peruskoulu opetuksessa, joka nyt vain päivitetään vastaamaan nykyistä maailmaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt