Tuoreesta, keväällä 2016 kerätystä Eurobarometri-mielipidetutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset luottavat kaikista EU-maiden kansalaisista eniten oman maansa puolustusvoimiin.
Eurobarometrissä selvitettiin, kuinka paljon eri maiden kansalaiset luottavat erilaisiin instituutioihin, puolustusvoimien lisäksi muun muassa julkishallintoon ja puolueisiin.
Selvitykseen haastateltiin noin 28 000 yli 15-vuotiasta EU-maiden kansalaisia. Suomalaisia oli mukana noin 1000.
Kyselyssä 91 prosenttia vastanneista suomalaisista kertoi olevansa taipuvainen luottamaan puolustusvoimiin. Viisi prosenttia taas ilmoitti, ettei ole. Neljä prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Puolustusvoimien lisäksi suomalaiset luottavat myös poliisiin EU-kansalaisista eniten. Eurobarometrissä 94 prosenttia suomalaisista kertoi olevansa tätä mieltä.
Suomen naapurissa Ruotsissa puolustusvoimiin luotetaan huomattavasti vähemmän: vain 56 prosenttia vastasi kyselyssä luottavansa niihin.
36 prosenttia taas kertoi, ettei luota puolustusvoimiin. Kantaansa ei osannut sanoa 8 prosenttia vastanneista.
Vähiten puolustusvoimiin luotetaan Bulgariassa, jossa 44 prosenttia luottaa niihin, 37 ei luota ja 19 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.
Kyselyssä sekä EU:n että euroalueen keskiarvot kyselyssä olivat 73, 20 ja 7 prosenttia.
”Asevelvollisuus on luottamuksen perusta”
Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaaraa luvut eivät yllätä.
– Eihän tuo huono ole. Ei se kovasti yllätä, mutta kyllä se on hieno tulos. Siitä kiitos kansalaisille ja yhteiskunnalle, jonka osa Puolustusvoimat on, Karhuvaara toteaa.
”Nämä viranomaiset palvelevat yhteiskuntaa hyvin ja tekevät tyydyttävällä tavalla, he eivät edusta kapeaa hallintokuntaa tai diktaattoria. Koetaan, että he edustavat koko kansaa.
Karhuvaara arvelee, että luottamuksen perusta on suomalainen asevelvollisuus. Hänen mukaansa on äärimmäisen harvinaista, että suomalaisella henkilöllä ei olisi mitään kosketusta puolustusvoimiin esimerkiksi sukulaisten, tuttavien tai jotakin muuta kautta.
– Se osallistaa vieläkin koko kansan tähän hommaan. Olit sitten sivari tai totaalikieltäytyjä, täytyy tehdä päätös, millä tavalla osallistuu maansa puolustukseen. On äärimmäisen harvinaista, jos jollakulla ei ole
– Kun puhutaan maanpuolustustahdosta, puolustusvoimilla on sotilaallinen maanpuolustus. Sivarin maanpuolustustahtoa en epäile hetkeäkään. Hän on vain valinnut puolustavansa maata omalla tavallaan, Karhuvaara jatkaa.
Karhuvaara huomauttaa myös, että Suomessa maanpuolustustahto on perinteisesti ollut korkea. Suomessa tätä tahtoa mittaa parlamentaarinen alainen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta.
Sen viimeisimmässä, tammikuussa julkaistussa mittauksessa 78 prosenttia tutkimukseen vastanneista katsoi, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta.
Miehistä näin ajatteli 84 prosenttia ja naisista 73. 16 prosenttia vastaajista oli päinvastaista mieltä.
Samalla enemmistö vastanneista, 87 prosenttia, kertoi olevansa itse valmis osallistumaan kykyjensä mukaan maanpuolustuksen eri tehtäviin, jos Suomeen hyökättäisiin. Miehistä 91 prosenttia ja naisista 83 prosenttia oli tätä mieltä.
”Ehkä luotamme jopa liikaa”
Myös Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe on pitkälti samoilla linjoilla kuin Puolustusvoimien Eero Karhuvaara.
Kolben mukaan suomalaisten antama luottamus johtuu siitä, että sekä poliisi että puolustusvoimat ovat osoittaneet toimivuutensa sekä kriisiaikana että myös kriisiaikojen ulkopuolella.
– Rinnalle voisi laittaa mittarit siitä, miten korruptoitunut maa on. Siitä nähtäisiin, että Suomi on kärkeä korruption vähäisyydessä. Tämä viittaa siihen, että nämä viranomaiset palvelevat yhteiskuntaa hyvin ja tekevät tyydyttävällä tavalla, he eivät edusta kapeaa hallintokuntaa tai diktaattoria. Koetaan, että he edustavat koko kansaa, Kolbe sanoo.
Kolbe toteaa, että kuten muissakin Pohjoismaissa, Suomessa lain ja järjestyksen valvomiseen paneutuneet viranomaiset ovat tehneet työtään pyyteettömästi. He ovat osoittautuneet luottamuksen arvoiseksi ja lahjomattomiksi.
– Tämä on todella arvokasta. Se on meille niin itsestään selvä asia, että sen arvo ymmärretään vasta kun mennään maihin, joissa vaikkapa poliisi on lahjottavissa, tai järjestystä pitää palkka-armeija. Silloin intressit voivat olla jotain aivan muuta kuin yhteinen hyvä.
Luottamuksella on myös kääntöpuolensa. Kolben mukaan Suomessa ollaan liiankin viranomaisuskovaisia.
– Me luotamme ehkä liikaakin siihen, että viranomainen tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. Ihmisten oman elämän hallinta ulkoistetaan muille.
Eurobarometri
Eurobarometri on Euroopan komission rahoittama mielipidetutkimus, joka toteutetaan Euroopan unionin jäsenmaissa vähintään kahdesti vuodessa.
Kyselyssä selvitetään muun muassa, minkälaisia mielipiteitä kansalaisilla on EU:sta ja oman maansa yhteiskunnasta.
Tutkimusta on tehty vuodesta 1974 alkaen. Suomessa sen kerää TSN Gallup.
Suomessa barometri on kerätty kokonaisuudessaan vuodesta 1995 alkaen ja EU-aiheisten kysymysten osalta vuodesta 1993 alkaen.
Lähteet: Euroopan parlamentti, Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto