Nyt masentui jo onnellisuustutkijakin: ”Länsimaat voivat romahtaa ja Suomi joutua sotaan omana elinaikanani”

Positiivisesta elämänasenteestaan tunnettu filosofi Frank Martela kirjoittaa viime aikojen tapahtumien muuttaneen hänen käsityksensä maailman kehityksestä synkemmäksi.

Filosofi Frank Martela tunnetaan positiivisesta elämänasenteestaan ja onnellisuutta käsittelevästä tutkimuksestaan.

28.7.2016 12:33

Elämäntaitojen ja onnellisuuden tutkijana tunnetuksi tullut filosofi Frank Martela (s. 1981) pohtii verkkosivullaan julkaisemassa kirjoituksessa saaneensa edellisistä sukupovista poiketen kasvaa jatkuvasti parempaan suuntaan kehittyvässä maailmassa. Hänen lapsuudessaan Berliinin muuri murtui ja entisen itäblokin maat ottivat harppauksia kohti demokratiaa, talouskasvua ja kansalaisoikeuksia.

”Itsestäänselvää ei ollut vain se, että maailma kehittyisi kohti hyvinvointia ja demokratiaa. Vielä varmempaa oli se, että Suomen kaltaiset länsimaat olisivat toimivia demokratioita hamaan tulevaisuuteen asti”, Martela kirjoittaa.

Viime vuosien aikana Martela kertoo kuitenkin joutuneensa muuttamaan käsitystään tästä kehityksestä.

”Optimistisesta perusluonteestani huolimatta en ole enää varma, että Yhdysvallat ja Länsi-Eurooppa pysyvät demokraattisina ja ettemme joudu sotaan”, Martela kirjoittaa.

Hänen mukaansa ensimmäinen isku hänen uskolleen tuli, kun Venäjä valloitti Krimin.

”Siinä konkretisoitui se paluu yksinvaltiuteen ja uhmakkaaseen aluevaltauspolitiikkaan, joka väliaikaisesti näytti päättyneen Neuvostoliiton hajottua. Silloin aloin ensi kertaa tosissani miettiä, että voisin elinaikanani tulla kutsutuksi rintamalle”.

Martelan mielestä Venäjän toimintaa pahempi uhka kuitenkin tulee länsimaisten valtioiden sisältä. Esimerkkeinä huolestuttavasta kehityksestä hän mainitsee kohti presidentti Erdoganin yksinvaltiutta luisuvan Turkin sekä EU:n sisällä Unkarin ja Puolan.

Kaikkein synkimpinä asioina hän näkee Britannian EU-eron eli Brexitin ja Donald Trumpin suosion Yhdysvalloissa.

”Ne todistavat, että myös vakiintuneet ja vauraat länsimaiset demokratiat ovat alttiita totuudesta piittaamattomalle, katkeruudesta ja vihasta kumpuavalle populismille”, Martela kirjoittaa.

Frank Martelan mielestä Donald Trumpin suosio Yhdysvalloissa on synkkä asia.

Hän näkee populismin nousun taustalla vuodesta 2008 jatkuneen taloudellisen taantumakauden, jonka seurauksena osa työväestöstä kokee itsensä osattomiksi eikä enää luota perinteisiin puolueisiin. Oma roolinsa on myös perinteisen median vallanmenetyksellä sosiaalisen median nousun myötä.

Demokratiaa ei Martelan mielestä saa pitää itsestäänselvyytenä.

”Emme ole enää kaukana siitä, että demokratia Britanniassa tai Yhdysvalloissa voisi romahtaa. Demokratia edellyttää kansalaisilta muutakin kuin äänestämistä. Riski siihen että valtaapitävä ylittää valtuutensa, estää opposition toiminnan ja alkaa sortaa kansalaisiaan on aina olemassa”, hän toteaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?