Suomen poliisi estää vuosittain jopa kymmeniä joukkosurmia – 3 tapaa puuttua suunnitteluun

Julkaistu:

Rikos
Keskusrikospoliisin tukena toimii psykologian asiantuntija. Suureen osaan pystytään puuttumaan, ennen kuin rikos on vielä tapahtunut.

MÜNCHENISSÄ tapahtuneiden ampumisten jälkeen huoli joukkosurmia suunnittelevista henkilöistä on jälleen noussut esiin. Suomen poliisilla joukkosurmien torjunnan pyrkimyksenä on, että huolestuttavasti kehittyneisiin ajatuksiin ja tekoihin puututaan hyvissä ajoin ennen rikosten tapahtumista.

Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta arvioi, että vuosittain useammasta sadasta vihjeestä noin viidennes aiheuttaa toimenpiteitä poliisille. Epäilyttävistä henkilöistä vain osa on sellaisia, joiden uskotaan olevan lähellä toteuttaa väkivaltaisia tekoja. Kilpeläisen arvion mukaan noin 4–6 joukkosurman kaltaista tekoa kyetään estämään joka vuosi.

Kyseessä ei ole pelkkien koulusurmien ennaltaehkäiseminen, muistuttaa Keskusrikospoliisin (KRP) uhka-arvioryhmän vetäjä, rikoskomisario Santeri Sivonen. Valvonta kohdistuu myös henkilöihin, jotka saattavat suunnitella tekevänsä väkivaltaa työpaikallaan tai omalle perheelleen.

Sivosen mukaan ennaltaehkäisyssä ei useimmiten puututa huomiota herättäneen henkilön vapauteen. Tavanomaisia esitutkintaan liittyviä pakkokeinoja, kuten kiinniottoja, tehdään yleensä vain silloin, kun jokin uhkaus tai vahingonteko on jo tehty. Tähän mennessä epäilyttävien henkilöiden käytökseen on usein kyetty puuttumaan niin varhaisessa vaiheessa, etteivät minkään rikoksen merkit ole vielä täyttyneet.


POLIISITARKASTAJA Kilpeläisen mukaan väkivaltaisten tekojen suunnitteluun puututaan kolmella tavalla. Selkeitä tapauksia ovat sellaiset, joissa seurattu henkilö on tehnyt laittoman uhkauksen. Tällöin poliisi tekee normaalisti esitutkinnan asiasta.

Toisenlaisissa tapauksissa poliisi on saanut vihiä huolestuttavista viesteistä tai videoista esimerkiksi muilta kansalaisilta. Jos näiden tueksi saadaan muita syitä epäillä, että henkilö valmistelee väkivaltaa, voi poliisi ryhtyä toimiin. Henkilöä voidaan epäillä esimerkiksi törkeästä henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.


Monimutkaisemmissa tapauksissa seurattu henkilö keskustelee huolestuttavasti joko tavanomaisilla palstoilla tai tor-verkossa. Tällöin poliisi voi esimerkiksi tutkia, onko henkilöllä pääsyä aseisiin tai onko hänen lähipiirissään epäilyttäviä henkilöitä.

– Voi olla, ettei mikään näistä yksityiskohdista, tai kaikki ne yhdessäkään, ole vielä rikoksia. Kun näitä piirteitä peilataan isoon aineistoon, antavat ne silti syytä epäillä, ettei toiminta ole normaalia, Kilpeläinen sanoo.

KRP:n tukena toimii psykologian asiantuntija, jonka avulla henkilöitä on saatu mielenterveyspalvelujen piiriin myös vapaaehtoisesti. Osa henkilöistä on ollut jopa tyytyväisiä siihen, että poliisi on puuttunut tilanteeseen.

Rikoskomisario Sivosen mukaan ennaltaehkäisyn haaste on siinä, missä vaiheessa asiaan puututaan. Kun valmistelurikoksen merkit täyttyvät, itse teko voi olla jo vaarallisen lähellä.

– Tilanne ei saa päästä siihen pisteeseen, että henkilö on jo kävelemässä aseen kanssa koululle, jos kerran on ollut riittävästi tietoa siitä, että tällaista valmistellaan, Sivonen toteaa.


SUOMESSA ryhdyttiin kehittämään keinoja puuttua suunnitteilla oleviin tekoihin 2000-luvun koulusurmien jälkeen. Kilpeläinen kertoo, että vuodesta 2008 eteenpäin poliisi analysoi koulu-uhkauksia, joita oli Suomessa poikkeuksellisen paljon.

– Pahimpina vuosina uhkauksia kouluihin oli noin 150 vuodessa. Nyt luku on pudonnut noin 50 koulu-uhkaukseen, Kilpeläinen sanoo.

Myös muualla tapahtuneiden iskujen pohjalta tiedettiin, että teoissa on toistuvia piirteitä, jotka voivat olla seurattavissa. Poliisilla on näiden tietojen pohjalta toimiva seulontatyökalu, jolla tietoon tulleista uhkauksista eritellään ne, joissa uhka on suuri.

Yksi teoissa toistuva piirre on vuotoilmiö, jossa tekoa suunnitteleva kertoo aikeistaan jollekin suoraan tai epäsuorasti. Esimerkki tästä on Helsingin yliopistoon kohdistunut suunnitelma, joka paljastui kun kaksi suunnittelijaa yritti saada mukaan kolmannen tekijän. Kolmas henkilö ilmoitti asiasta poliisille, ja teko estettiin. Kilpeläisen mukaan poliisi kiittää kansalaisia, jotka ilmoittavat aikeista ajoissa. Tietoja pystyy toimittamaan esimerkiksi poliisin Nettivinkki-järjestelmän kautta anonyymisti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt