Maanpuolustuskorkeakoulu selvitti: Tämän verran Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle

Julkaistu:

Puolustuspolitiikka
Uusi selvitys listasi kuluja, joihin Suomi joutuisi Natossa ottamaan osaa.
Viime kuun lopussa julkistetussa Maanpuolustuskorkeakoulun Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksessa arvioidaan, millaisia kustannuksia syntyisi Suomelle Nato-jäsenyydestä.

Kaikkien jäsenmaiden edellytetään osallistuvan taloudellisesti liittouman hyväksymiin ohjelmiin ja johtamisrakenteen ylläpitoon.

Maanpuolustuskorkeakoulun teoksen mukaan tärkein tuki kanavoituu jäsenmaiden kansallisten puolustusbudjettien kautta. Jäsenvaltiot rahoittavat Naton operaatioihin ja tehtäviin osoitetut joukkonsa kansallisista budjeteistaan.

Lisäksi jäsenvaltiot kustantavat yhdessä sovittujen osuuksien mukaan Naton esikunnista ja laitoksista syntyvät kulut ja investointiohjelman. Yhteisrahoitus koskee kolmea osaa: siviilibudjettia, sotilasbudjettia ja Naton turvallisuuden investointiohjelmaa. Kolmas rahoituslähde on monikansallinen rahoitus, jossa osa jäsenmaista tai ne kaikki rahoittavat hankkeita.

Yleisesikuntakomentaja Jukka Anteroinen ja everstiluutnantti Rainer Peltoniemi kertovat Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teokseen kirjoittamassaan luvussa, että Naton budjettitietojen perusteella Suomen osuus Naton yhteisestä budjetista olisi noin 0,8 – 1,2 prosenttia puolustusmenoista.


SUOMEN suora maksuosuus Natolle olisi siis arvion mukaan noin 20–30 miljoonaa euroa vuoden 2015 hintatasolla. Kustannuksia tulee jäsenvaltiolle Natossa työskentelevistä henkilöistä, mistä tulisi 15 – 20 miljoonan euron lisäkulut.

Anteroisen ja Peltoniemen mukaan henkilöstökuluja ei voisi laskea kokonaisuudessa lisämenoiksi nykyiseen toimintaan. Osa esikunnissa ja Naton laitoksissa työskentelevistä virkamiehistä nostaisi palkkaa Naton yhteisrahoituksesta ja osan palkasta maksaisi Puolustusvoimat.

Valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää arvioi Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksen luvussaan, että Suomelle koituisi vuodessa 45–50 miljoonan euron lisäkustannukset Nato-jäsenyydestä.

– Mikäli Suomi osallistuu Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin, niiden kustannukset lankeaisivat Suomen maksettaviksi sen mukaan, millä tavalla tai millä joukkomäärällä Suomi niihin osallistuisi, aivan kuten käytäntö on tänäänkin, Järvenpää kirjoittaa.


NATOSSA on otettu tavoitteeksi, että jokainen jäsenmaa käyttää omiin puolustusmenoihinsa summan, joka vastaa kahta prosenttia sen bruttokansantuotteesta, mutta vain pieni osa Nato-maista täyttää tavoitteen.

Puolustusministeriön mukaan Suomen puolustusmenot ovat vuonna 2016 vajaat 2,9 miljardia euroa ja vastaavat 1,37 prosenttia bruttokansantuotteesta. Puolustusministeriön yhteydessä toimivan turvallisuuskomitean sihteeristöön kuuluva yleisesikuntakomentaja Juha-Antero Puistola ei pidä realistisena, että kahden prosentin tavoite toteutuu kattavasti jäsenmaissa.

– Kyseessä on Naton huippukokouksessa sovittu poliittinen tavoite, jonka toteutumiseen ei oikeastaan kukaan usko. Se tarkoittaisi sitä, että Saksassa pitäisi pistää hirvittävästi lisää rahaa puolustukseen, ja näin ei tule tapahtumaan. Kyseessä ei ole sitova sopimus vaan tavoite.

Näihin yhteisrahoitusta käytetään

Maanpuolustuskorkeakoulun julkaiseman Suomen turvallisuuspoliittisen ratkaisun lähtökohtia -teoksen mukaan Naton jäsenmaiden yhteiseen rahoitukseen kuuluvat nämä kohteet:


NATON SIVIILIBUDJETTI: Siviilibudjetilla kustannetaan Naton päämajan ja kansainvälisen siviiliesikunnan henkilöstö-, käyttö- ja ylläpitomenot. Lisäksi siviilibudjetilla rahoitetaan kulut, jotka liittyvät rauhankumppanuuteen ja muuhun yhteistoimintaan Naton ulkopuolisten maiden kanssa.


NATON SOTILASBUDJETTI: Sotilasbudjetista yli puolet kuluu kansainvälisen sotilasesikunnan ja strategisten johtoportaiden käyttö- ja ylläpitomenoihin, ja lisäksi sillä katetaan muun muassa Naton johtamis- ja viestijärjestelmiin ja AWACS-ilmavalvontakoneisiin liittyviä kuluja.

Investointiohjelma: Investointiohjelmalla katetaan Naton rakentamis- ja johtamisjärjestälmien hankinnat. Rahoituksen kohteisiin kuuluu muun muassa suurimpien esikuntien rakennushankkeita, tärkeimpiä satamia ja lentokenttiä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt