Venäläisprofessorit: Suomi jää Putinin punaisen linjan sisään

Julkaistu:

Venäläisprofessorien V. Konyševin ja A. Serguninin mukaan presidentti Vladimir Putinilla on punainen viiva, jonka yli länsimaat eivät saa astua.
Viivan takana ovat Suomi, Ruotsi, Ukraina ja Georgia. Niiden tulee säilyä liittoutumattomina puskurialueina.

Professorit esittivät näkemyksensä jo elokuussa 2014 julkaistussa artikkelissa. Tuolloin Ukraina kriisi oli kuumimmillaan. Arviosta kerrotaan emeritusprofessori Lauri Hannikaisen ja väitöskirjatutkija Tero Lundstedtin tuoreessa tutkimusraportissa, joka on tehty puolustusministeriölle. Raportista kertoi ensimmäisenä Iltalehti.


Venäläisprofessorien mukaan Venäjällä on kolme ulkopoliittista ryhmittymää: kyyhkyt, maltilliset ja haukat. Haukat ovat jonkin verran vahvistaneet asemiaan, vaikka Putin onkin varovainen kaikkein kovinta linjaa edustavien keskuudessa. Putin on huolissaan länsimaiden yrityksistä luoda ”viides kolonna” Venäjälle rohkaisemalla mielenosoituksia Putinin valtaa vastaan.

”Oikeusajattelu sekavassa tilassa”

Hannikaisen ja Lundstedtin mukaan Venäjä on menestynyt huonosti kansainvälisessä politiikassa verrattuna neuvostoaikaan. Erityisesti tästä kertoo liittolaisten määrä.

Niinpä Venäjä nojaa ”kiistattomaan sotilaalliseen suurvaltastatukseensa”. Kuva Putinista vahvana johtajana ja kansallisuusaatteen korostaminen vie myös Venäjän oppositiolta toimintamahdollisuuksia.


Oikeusoppineet tutkijat katsovat Venäjän yhä kunnioittavan kansainvälistä oikeutta, mutta tulkitsevan sitä tarkoitushakuisemmin kuin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Heidän mielestään venäjän kansainvälinen oikeusajattelu on sekavassa tilassa, koska se on kääntänyt selkänsä omille aiemmille tulkinnoilleen.

Venäjä pitää uhkana lähiulkomaissa valtaan nousevia ”venäläisvastaisia” hallituksia etenkin, jos ne tulevat valtaan vallankaappauksella.

Turvaa aseista

Hannikaisen ja Lundstedtin mukaan Venäjän sotilasmenot kaksinkertaistuivat vuosina 2004–2014. Nykyisistä taloushuolista huolimatta Venäjä aikoo päivittää 70 prosenttia asevoimistaan moderniin sodankäyntiin soveltuviksi vuoteen 2020 mennessä.

Hannikaisen ja Lundstedtin raportti puolustusministeriölle tehtiin Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutissa. Sen koko nimi on: Kansainvälisen oikeuden rooli nyky-Venäjän ulkopolitiikassa erityisesti valtiosuvereenisuuden, asevoiman käytön kiellon ja kansojen itsemääräämisoikeuden valossa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt