Kokenut suurlähettiläs latasi karun arvion Venäjästä: ”Joka kerta olen erehtynyt...” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kokenut suurlähettiläs latasi karun arvion Venäjästä: ”Joka kerta olen erehtynyt...”

Suurlähettiläs Rene Nybergin mukaan Venäjän toimintaa eivät koskaan ohjaa talouden realiteetit.

Suurlähettiläs Rene Nybergin mukaan Venäjän toimintaa eivät koskaan ohjaa talouden realiteetit.

Julkaistu: 20.6.2016 14:30

Pitkän linjan Venäjä-konkari René Nyberg arvioi Kultarannassa, että Venäjä toimii aina valtapoliittisin perustein, vaikka sen talous olisi missä kunnossa tahansa.

Suurlähettiläs René Nyberg antoi maanantaiaamuna Kultarannan paneelikeskustelussa ymmärtää, että maailman on turha odottaa Venäjän luopuvan nykyisestä voimapolitiikastaan maan taloudellisen kurimuksen pakottamana.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) pyysi Nybergiä luonnehtimaan muun muassa sitä, miten Venäjän talous kehittyy ja kuinka maan talouden rakenteelliset ongelmat voivat jatkossa vaikuttaa esimerkiksi Kremlin harjoittamaan geopolitiikkaan.

Rehnin kysymykseen sisältyi myös varovainen toiveikkuus siitä, että Venäjä joutuisi kenties lähentymään länttä uudelleen sen vuoksi, että talouden realiteetit tulisivat vastaan.

Nybergin vastaus Rehnille oli karu.

– Muistan omasta kokemuksestani, ja olen tätä paljon miettinyt, että joka kerta kun minä olen olettanut, että Venäjän täytyy toimia taloudellisista syistä näin, olen erehtynyt, Nyberg tunnusti.

”Valtapoliittiset syyt taustalla – aina”

Nybergin mukaan Venäjän toimintaa eivät koskaan ohjaa talouden realiteetit.

– Venäjä toimii aina, ja yksinomaan vain valtapoliittisista syistä, Nyberg luonnehti painottaen sanojaan voimakkaasti.

– Mutta täytyy toivoa, että nämä valtapoliittiset motiivit ovat niin vahvat, että se johtaa myös talouden ja järjestelmän uusimiseen.

Suurlähettiläs Rene Nyberg ja kirjailija Anna-Lena Lauren osallistuivat Kultranta-keskusteluihin Naantalissa maanantaina.

Suurlähettiläs Rene Nyberg ja kirjailija Anna-Lena Lauren osallistuivat Kultranta-keskusteluihin Naantalissa maanantaina.

Nyberg toimi Moskovassa Suomen suurlähettiläänä 2000–2004 eli juuri Vladimir Putinin valtakauden alussa. Suurlähettiläsuransa jälkeen hän toimi muun muassa Suomen Venäjän-kauppaa edistävän East Officen toimitusjohtajana. Nyberg on myös yksi Suomen tuoreen Nato-selvityksen laatijoista, ja kaikkineen hänellä on kokemusta Suomen harjoittamasta Moskovan-diplomatiasta aina 1970-luvulta lähtien.

Jotain on tehtävä, mutta mitä

Nybergin mukaan Venäjän ongelmana on se, ettei maa ole oikeusvaltio. Hänen mukaansa tämä luo tilanteen, jossa yrittämisen vapaus ei ole taattu ja pienten sekä keskisuurten yrittäjien ei yksinkertaisesti ole mahdollista pärjätä, kun heitä vastassa on erittäin vihamielisesti asennoitunut virkamiesjärjestelmä.

Toisaalta Venäjän joutuu Nybergin mukaan kuitenkin jollain tavalla turvautumaan Eurooppaan, jos se haluaa modernisoida taloutensa.

– Venäjällä on vain yksi modernisaatiokumppani, ja se on Euroopan unioni. Kiina ei halua sitä roolia eikä kykene sitä ottamaan ja Yhdysvallat ei ole kiinnostunut. Näin ollen Venäjän on tehtävä jotain, Nyberg sanoi – mutta jätti avoimeksi sen, mitä tuo ”jotain” olisi.

Sama vanha perusongelma

Nyberg otti kantaa myös Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen ja siitä käytävään keskusteluun, joka on hänen mukaansa selkeästi seurausta Venäjän toimista Krimillä ja Itä-Ukrainassa.

Nybergin perusajatus on, että edes Nato-jäsenyys ei ratkaisisi Suomen perusongelmaa, joka on vaikeasti ennustettava naapurimaa Venäjä.

– Tähän ratkaisemattomaan ongelmaan ei ole vastausta, ja siksi sitä ongelmaa on kyettävä jollain tavalla hallitsemaan. Se on Suomen ulkopolitiikan keskeinen tehtävä, ja mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä säilyy yhtenä keinona hallita tätä dilemmaa, Nyberg sanoi.

Kultaranta-keskusteluissa kävi jo sunnuntaina selväksi, että Ruotsin nykyinen hallitus Stefan Löfvenin johdolla pitää yhä edelleen tiukasti kiinni Ruotsin sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, koskipa se sitten puolustusyhteistyötä Suomen kanssa tai mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Suomella ja Ruotsilla erilaista Nato-ajattelua

Suomen nykyinen Nato-ajattelu eroaakin tässä suhteessa selkeästi Ruotsin kannasta, sillä muun muassa presidentti Sauli Niinistö ilmoitti vastikään, että Suomi voisi hakea Nato-jäsenyyttä, mikäli turvallisuuspoliittinen tilanne vaikeutuisi selkeästi.

Myös Nyberg sanoi Kultarannan paneelissa, että Suomen pitäisi hänen mukaansa hakea Nato-jäsenyyttä, mikäli Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuu ”radikaali muutos” pahempaan suuntaan. Mitään skenaarioita hän ei halunnut esittää, mutta rauhoitteli kuitenkin kuulijoitaan seuraavasti:

– Itse uskon, että emme ole jäniksen selässä. Suurstrategisia päätöksiä ei tehdä kevein perustein sen enempää Suomessa kuin Ruotsissakaan, Nyberg korosti.