Erotetaanko 3 kuukauden ikäinen Klara-vauva äidistään? – Ministeri Orpo IS:lle: ”Ei tunnu hyvältä”

Julkaistu:

Sisäministeri Petteri Orpo perustelee Suomen tiukkaa linjaa perheenyhdistämisessä EU-maiden yhteisen turvapaikkalinjan puuttumisella.
Helsingin Sanomat kertoi tänään irakilaisperheestä, jossa Riihimäellä asuvan perheen äiti Gashaw Khaleel Hamad ja kolmevuotias tytär olivat saaneet käännytyspäätöksen kotimaahansa.

Seitsemän vuoden ajan Suomessa asunut perheen isä Huner Ali Muhammed ja kolmen kuukauden ikäinen Klara-vauva sen sijaan saisivat viranomaisten mukaan jäädä Suomeen.

Perheen isä on tehnyt työtä ravintolan autonkuljettajana, mutta hänen palkkansa on liian pieni perheenyhdistämistä varten. Äidin ei myöskään katsottu olleen oikeutettu turvapaikkaan.

Perheen jäsenten erottaminen toisistaan synnytti kohun sosiaalisessa mediassa, ja iltapäivällä sisäministeri Petteri Orpo (kok) kertoi Twitterissä pyytäneensä Maahanmuuttovirastolta selvityksen asiasta.

Orpo kertoo Ilta-Sanomille pyytäneensä selvityksen jo tapauksen saaman huomion takia päästäkseen paremmin perille tapauksesta.

– Pyydän itselleni selvityksen, josta näen niin pitkälle kuin mahdollista faktat siitä mistä on kyse. Sen jälkeen on huomattavasti eri tilanne arvioida ja kommentoida asiaa, Orpo sanoo.


Koskeeko pyytämänne selvitys vain tämän kyseisen perheen tilannetta ja ylipäänsä vastaavassa tilanteessa olevia perheitä?

– Maahanmuuttoviranomaiset tekevät näitä päätöksiä viranomaisvastuulla ja heillä on vaitiolovelvollisuus yksittäistapauksista. Tämä riippuu nyt siitä, minkä verran he voivat tätä asiaa minulle avata. Toisaalta pitää pystyä myös hahmottamaan kokonaisuus ja tilanne laajemmin, ja tulen käymään tätä asiaa myös ministeriön maahanmuutto-osaston viranomaisten kanssa läpi.

Jos ollaan tilanteessa, jossa kolmen kuukauden ikäinen, imeväinen lapsi joudutaan erottamaan äidistään, niin voiko järjestelmä olla kunnossa?

– Yleisellä tasolla kommentoiden voi sanoa, että hyvältähän se ei tunnu. Silloin pitää selvittää faktat, sillä viranomaiset tekevät vain lainsäädäntöön perustuvia päätöksiä. Asioita pitää arvioida sitten kun sen selvityksen saan.

– Näitä lainsäädäntöön nojaavia päätöksiä tehdään turvapaikoista, oleskeluluvista ja perheenyhdistämisistä aika suuria määriä. Se voi synnyttää hyvinkin hankalia ja kohtuuttoman tuntuisia tilanteita. Toivoisin että lainsäädännön puitteissa lapsen etu olisi huomioitu niin pitkälle kuin mahdollista, että löytyisi inhimillisiä ratkaisuja.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila sanoo Helsingin Sanomissa, että perheenyhdistämistä vaikeuttaessaan Suomi ei noudata lasten oikeuksien sopimuksen yhdeksättä artiklaa, jonka mukaan lasta ei saa erottaa vanhemmistaan kuin poikkeustapauksissa.

Voiko tällainen olla kestävää politiikkaa Suomelta?

– Tämä on vakava kysymys, johon minun pitää saada selvitys. Niistä sitoumuksista, jotka Suomi on tehnyt, täytyy pitää kiinni, Orpo sanoo.

Perheiden hyvinvointi on ollut Juha Sipilän (kesk) hallituksen puheissa näkyvästi esillä. Perheiden asioita edistämään nimitettiin jopa oma ministeri ja lapset ja perheet ovat yksi hallituksen kärkihankkeista.

Perheministerin salkun vuoden päästä hoitaakseen ottava kansanedustaja Annika Saarikko (kesk) kommentoi Facebook-sivullaan suunnitelmaa perheenyhdistämisen kriteerien tiukentamisesta entisestään ”lasten näkökulmasta ongelmallisena, jopa irvokkaana”. Tiukennuksen sisältävä ulkomaalaislain muutos on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

Saarikko huomauttaa, että jatkossa juuri maahan tulleen pakolaislapsen nettotulojen tulisi olla yli 2 000 euroa kuukaudessa, jotta perheenyhdistämistä vanhempiin voitaisiin edes harkita.

– Tähän on välttämätöntä löytää jokin lievempi menettely alaikäisten osalta ja myös niiden perheiden osalta, joissa osa alaikäisen lapsen perheestä, esimerkiksi toinen vanhempi on jo päässyt uuteen kotimaahan ja osa ei. Vähintään muutoksen tulisi koskea jo nyt maahan tulleita osaperheitä ja yksin tulleita alaikäisiä. Pakolaispolitiikka kun on myös perhepolitiikkaa, hän kirjoittaa.

Orpo perustelee hallituksen esitystä perheenyhdistämisen kriteerien kiristämistä entisestään Euroopan viimevuotisella pakolaiskriisillä ja sitä seuranneella maiden välisellä kilpailulla vetovoimatekijöiden karsimisessa.

– Niin kauan kun emme kykene EU-maissa luomaan yhteisiä turvapaikkapolitiikan käytäntöjä, joka olisi minusta ihan välttämätöntä, niin tässä tulee olemaan epätervettä kilpailua. Tällä hetkellä EU:ssa ollaan aloittamassa turvapaikkapolitiikan uudistamista ja yhtenäistämistä.

– Toki nämä ovat kansallisia päätöksiä, mutta esimerkiksi Suomen on pakko seurata näissä päätöksissä Ruotsia.

Onko mahdollista, että suunnitelmaa perheenyhdistämisen tiukentamisesta vielä peruutetaan?

– Esitys on annettu eduskunnalle hallituksen yksimielisenä esityksenä. Asiaa arvioidaan nyt eduskunnassa ja valiokuntatyössä.