Odotettu lakialoite etenee vauhdilla: kohta kaupat eivät enää saa kipata ylijäämäruokaa roskikseen! - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Odotettu lakialoite etenee vauhdilla: kohta kaupat eivät enää saa kipata ylijäämäruokaa roskikseen!

Runsaasti mielenkiintoa saavuttanut lakialoite ruokahävikin kieltämisestä on etenemässä eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikolla.

21.5.2016 13:16

Ilmari Nurmisen (sd), Hanna Sarkkisen (vas), Tiina Elovaaran (ps), Katri Kulmunin (kesk), Kai Mykkäsen (kok) ja Emma Karin (vihr) valmisteleman, ruokahävikkiin puuttuvan lakialoitteen, on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa.

Aloite tähtää ruokahävikin minimoimiseen siten, että kunnalliset toimipisteet, kaupat, leipomot ja elintarvikkeita myyvät yritykset velvoitettaisiin luovuttamaan myynnistä poistetut syömäkelpoiset tuotteet hyväntekeväisyyteen sen sijaan, että ne kärrätään hävitettäviksi. Esimerkiksi Ranskassa vastaava lakimuutos on jo tehty.

(Ylläolevalla, 19.5. julkaistulla videolla kerrottaan Yhteinen pöytä -projektin keräämästä hävikkiruoasta ja sen jakamisesta avuntarpeessa oleville.)

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen kertoo Ilta-Sanomille, että lakialoitetta elintarvikelain muuttamisesta käsitellään torstaina kello 16 alkavassa täysistunnossa. Kysymyksessä on lähetekeskustelu, josta lakialoitteen on määrä edetä valiokuntakäsittelyyn.

NURMINEN uskoo lakialoitteesta käytävän lähetekeskustelun puhuttavan täysistuntoon osallistuvia kansanedustajia.

– Asia on ollut paljon pinnalla ja puhuttanut kansalaisia. Tässä on monia kansanedustajia mukana ja tahtotila on ollut sellainen, että muutosta halutaan, joten oletan aloitteesta syntyvän vilkasta keskustelua.

Suomessa menee hukkaan joka vuosi satoja miljoonia kiloja käyttökelpoista ruokaa. Yleisimmät arviot liikkuvat noin 400 miljoonan kilossa. Suurin hävikki syntyy kotitalouksista, jossa ruoalla heitetään vesilintua noin 140 miljoonan kilon edestä. Muita ruoan suurhävittäjiä ovat kaupat ja ruokapalvelut.

– Puhutaan isoista määristä. Joidenkin arvioiden mukaan ruokahävikki voi olla jopa 500 miljoonaa kiloa vuodessa, Nurminen kertoo.

ONGELMAAN pitäisi Nurmisen mielestä puuttua ennen kaikkea ekologisista syistä. Ruokahävikin vähentäminen vähentäisi ympäristöongelmia ja auttaisi hidastamaan ilmastonmuutosta. Ruoan kanavoiminen hyväntekeväisyyteen puolestaan voisi koitua vähäosaisten eduksi.

– Suomessa heitetään 400–500 miljoonaa kiloa ruokaa roskiin samalla aikaa kun köyhyys lisääntyy ja ruokajonojen pituus kasvaa. On järjen köyhyyttä heittää ruokaa roskiin kun tarvitsijoita olisi, Nurminen ihmettelee.

Hän kuitenkin muistuttaa, että ensisijaisesti köyhyyteen pitäisi puuttua työllisyys- talous- ja sosiaalipoliittisilla ratkaisuilla.

– Mutta kyllä ruokakin auttaa jonkin aikaa, vaikkei poista köyhyyden syytä.

NURMINEN ei usko, että elintarvikelain muuttaminen hävikkiruoan osalta vaikuttaisi kielteisesti suomalaisten maatilojen tuotantomääriin ja tulevaisuudennäkymiin. Sen sijaan yritykset roskiin päätyvien elintarvikkeiden määrän vähentämiseksi voisivat luoda uusia työpaikkoja esimerkiksi start-up-yrityksissä.

– Näin on tapahtunut jo esimerkiksi Vantaalla, missä on jalostettu hävikkiruoan kierrätystä. Helsingissä taas toimii yritys, joka myy ylijääviä ravintolaruokia puoleen hintaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?