Kotimaa

70 000 000 kg vuodessa – näitä ruokia menee eniten hävikkiin kaupoissa

Julkaistu:

Kaupan ruokahävikin määrä on noin 70 miljoonaa kiloa vuodessa.
Suurin hävikki iskee vihanneksiin, 46 prosenttia. Leivän osuus on 20 prosenttia, sen jälkeen tulevat tasaväkisinä liha-, kala- ja maitotaloustuotteet.

70 miljoonan kiloa on hirmuinen vuori ruokaa. Saman verran painaa neljä Itämerta kyntävää Ruotsinlaivaa.

Kauppa pyrkii minimoimaan ruokavävikin teknisin ja logistisin keinoin. Kokonaan sitä ei voida koskaan poistaa, joten tuotteiden karsinta on kaupoissa ympärivuorokautista puuhaa.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jo kukonlaulun aikaan kaupoissa kiertävät henkilöt tarkastamassa tuotteiden myyntikunnon, HOK-Elannon laatu- ja ympäristöpäällikkö Satu Kattilamäki sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Kuivat, pilaantunet ja pudonneet tuotteet korjataan hyllyiltä pois.

– Pitkin päivää tehtävän täytön yhteydessä havaitaan myös tuotteita, jotka eivät ole myyntikelpoisia.

”Päivän leipä” lisää hävikkiä

Leivän osuus hävikistä on kasvanut viime vuosina, koska ns. ”päivän leivästä” on tullut trendituote.

– Tuo paperipussissa myytävä vastaleivottu leipä pyritään myymään yhden päivän aikana. Aina siinä ei onnistuta, Kattilamäki sanoo.

Kattilamäen mukaan on tärkeää, että osa ruokahävikistä pystytään jakamaan eteenpäin ruoka-apuna. Syömäkelpoisen ruuan poisheittäminen kirpaisee aina.

Tomaattirasian ryppyinen yksilö

– Tomaattirasia on hyvä esimerkki. Kaikki tietävät, että yksittäisessä rasiassa on silloin tällöin ryppyinen yksittäinen tomaatti. Koska pakkauksen muut tomaatit ovat täysin kunnossa ja viimeiseen myyntipäivään on matkaa, se voidaan luovuttaa eteenpäin.

– Yhteinen pöytä on loistava toimija tällä alueella. Siellä on paljon pieniä toimijoita, jotka eivät voi hakea tuotteita joka päivä. Tavaran pitää lähteä meiltä mahdollisimman nopeasti ja se on pysyttävä jakaa eteenpäin tuoreena.

Yhteisen pöydän (Vantaan kaupungin ja seurakuntayhtymän hanke) käytössä on terminaali kylmähuoneineen ja kaksi kylmäautoa. Se kuljettaa viikossa jopa 15 tonnia ruokaa ja toimittaa sen verkostolleen, joka järjestää ruoka-avun jakamisen.

– On hienoa ja tärkeää, että tämäntyyppisiä innovaatioita vietäisiin eteenpäin Suomessa, Kattilamäki sanoo.

Lakialoite ruokahävikistä? Ei kiitos!

Yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, joka velvoittaisi luovuttamaan ruokahävikin, saa kaupalta torjuntaa.

– Lainsäädännön sijaan toimijoille pitäisi antaa vapautta löytää itse ratkaisut tähän ongelmaan, Kattilamäki sanoo.

Samaa mieltä on S-ryhmän suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen.

– Laki ei muuttaisi millään tavalla kauppaketjun toimintaa, koska S-ryhmä luovuttaa jo tällä hetkellä niin paljon ruokaa kuin mahdollista hyväntekeväisyyteen.

– Meillä on 500 myymälää, jotka luovuttavat ruokaa hyväntekeväisyyteen ja 300 ruoka-apukumppania. Teemme tätä niin laajasti kuin olemme löytäneet kumppaneita.

– Olemme jo tehneet tosi paljon tämän asian eteen, emmekä näe tarpeelliseksi sääntelyn lisäämistä, Mika Lyytikäinen kertoi Ilta-Sanomille.

Kotitalouksissa katsottava peiliin

Koko elintarvikeketjun ruokahävikki Suomessa on jopa 400 miljoonaa kiloa. Kauppa ei ole 70 miljoonalla kilollaan (18%) läheskään suurin tuhlaaja, sillä eniten sottaavat kotitaloudet: noin 140 miljoonaa kiloa (37%). Teollisuuden ja ravitsemuspalvelun osuudet ruokahävikistä ovat 27 ja 20 prosenttia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt