Vahvat oluet sittenkin ruokakauppoihin? Hallituspuolueet lähentyneet toisiaan

Julkaistu:

Olut
Hallituspuoluiden kesken on tapahtunut pientä lähentymistä suuressa olutsodassa.
Olut kuohuttaa Juha Sipilän (kesk) hallitusta. Peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk) on määrä antaa esityksensä alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksesta parin viikon sisään, mutta hallituspuolueiden välillä on ollut suurta erimielisyyttä erityisesti siitä, pitäisikö vahvojen oluiden myynti sallia ruokakaupoissa.

Ministeri Rehula julkisti alkoholilain pohjaesityksen helmikuussa. Siinä hän linjasi, että vahvat oluet ja viinit eivät ole tulossa vähittäiskaupan valikoimiin, mutta helmikuun jälkeen asiassa näyttää tapahtuneen pientä lähentymistä hallituspuolueiden kesken.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoo, ettei keskustan olutkanta ole ehdoton.

– Kaupan osalta on tiettyjä mahdollisuuksia, jos ne ovat sellaisia, että ne saattaisivat vähentää Viron turistituontia. Niitä olemme valmiita harkitsemaan, mutta liikkumatila on aika rajallinen. Meillä punnitaan nelosoluen tuomista kauppoihin juuri sillä perusteella, että se saattaisi vähentää Viron tuontia, Vanhanen kommentoi Ilta-Sanomille keskiviikkona.

Vanhasen mukaan keskustan eduskuntaryhmä pui asiaa pari viikkoa sitten ja että asian käsittely on kesken. IS:n tietojen mukaan keskustan eduskuntaryhmä käsittelee alkoholilain uudistusta seuraavan kerran torstaina.

Vanhanen korostaa, että keskustan kannanmääritystä ohjaa tavoite, jonka mukaan alkoholilain uudistukset ohjaisivat kulutusta ravintoloihin.

– Haluamme edistää ravintola- ja matkailualaa sekä työllisyyttä. Sen kanssa ristiriitaisia hankkeita ei mielellään oteta mukaan. Keskustelussa on aika paljon ilmassa sellaisia esityksiä, jotka tosiasiassa vahvistaisivat sitä trendiä, jossa kotikäyttö vaan lisääntyy ja ravintolakäyttö vähenee.

Rehulan pohjaesityksessä vapautettaisiin monia vanhoja ja kankeita ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä ja pidennettäisiin Alkon aukioloaikoja. Alkon aukioloaikojen pidentämisen on katsottu suosivan alkoholijuomien kotikulutusta.

Ps ja kokoomus vaativat vahvoja oluita ruokakauppaan

Kolmesta hallituspuolueesta kaksi ajaa innolla tavoitteita, jotka mullistaisivat ruokakauppojen alkoholimyynnin. Perussuomalaiset ja kokoomus ovat linjanneet, että vähittäiskaupoissa myytävän alkoholin vahvuusraja pitäisi nostaa nykyisestä 4,7 prosentista. Se toisi keskiolutta väkevämmät alkoholijuomat ruokakauppojen hyllyille.

Perussuomalaiset haluaa nostaa rajan 8,5 prosenttiin.

– Vahvat oluet, siiderit ja lonkerot ovat puolestamme tervetulleita kauppojen hyllyille, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho tiivisti ryhmänsä kannan helmikuussa.

Muutoksella ps haluaa edistää erityisesti suomalaisten pienpanimoiden toimintaa.

Terho ei keskiviikkona halunnut kommentoida kesken olevia neuvotteluja.

Kokoomus on linjannut, että vähittäiskaupassa myytävien juomien vahvuusrajaa on nostettava nykyisestä 4,7 prosentista ”merkittävästi, jotta pienpanimotuotteiden jakelu helpottuisi ja kotimaan kauppa voisi paremmin kilpailla matkustajatuontia vastaan”. Lisäksi kokoomus katsoo, että myös viinien tuomisesta ruokakauppoihin on voitava keskustella.

Kokoomuksen eduskuntaryhmässä alkoholilain uudistuksesta ovat vastanneet kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sinuhe Wallinheimo. Mäkelän mukaan suurin osa ryhmästä katsoo, että jonkinlaista korotusta prosenttirajaan olisi syytä saada, mutta ryhmästä löytyy myös heitä, jotka haluavat viinit vähittäiskauppoihin.

– Tietysti jos jokin pienikin askel pystytään tässä ottamaan, niin se on jo edistystä, Mäkelä kommentoi Ilta-Sanomille keskiviikkona

Hän ei halua avata käynnissä olevia neuvotteluita, mutta sanoo, että henki on ollut hyvä.

– En halua sanoa mitään yksityiskohdista. On parempi, että neuvotellaan ensin kokonaisuus kuntoon. Tämä on sillä lailla herkkä asia, ettei kannata pilata neuvottelutunnelmaa, joka tähän asti on kuitenkin ollut ihan hyvä.

Vaikea asia Alkolle

Vahvojen oluiden tuominen ruokakauppoihin kuumottaa myös valtiollisen vähittäismonopoli Alkon johtoa. Keskustan lappilainen kansanedustaja Mikko Kärnä syytti alkuviikosta Kauppalehdessä (KL 10.5.) Alkon toimitusjohtajaa Hille Korhosta painostuksesta.

Kärnä kertoi Kauppalehdessä käyneensä sähköpostikirjeenvaihtoa Korhosen kanssa vähittäiskaupassa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostamisen vaikutuksista. Kärnän mukaan Korhonen oli sanonut, että prosenttirajan nostamisella olisi suuret vaikutukset Alkon myymäläverkostoon.

Kärnän mukaan Korhonen muistutti häntä sähköpostissa, että Kilpisjärvelle, Kärnän kotikuntaan, ollaan avaamassa uutta Alkoa. Kauppalehden mukaan Korhonen kirjoitti Kärnälle, että olisi harmillista, jos pienten paikkakuntien palveluista jouduttaisiin karsimaan.

Korhosen mukaan (HS 5.5.) pelkän vahvan oluen vapauttaminen sulkisi 30–50 Alkon myymälää. Alkolla on Kilpisjärven myymälän avaamisen jälkeen 353 myymälää.

Viime vuonna Alko myi ilmoituksensa mukaan 8,6 miljoonaan litraa olutta. Oluiden osuus koko alkoholijuomamyynnistä oli ”noin 9 prosenttia.” Alko ei tiedotteissaan tai vuosikertomuksessaan kerro, paljonko sen olutmyynti on euroissa. Oluen litrahinta on yleensä selvästi alhaisempi kuin muiden alkoholijuomien, joten oluen merkitys Alkon kokonaismyynnin kannalta on todennäköisesti paljon pienempi kuin litroissa laskettu ”noin 9 prosenttia.”

Alkon mukaan sen asiakkaat ostivat eniten lager- ja vahva lager -tyyppisiä oluita. Ne edustivat noin 75 prosenttia oluen kokonaismyynnistä.

Ilta-Sanomat ei keskiviikkona tavoittanut Alkon viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Maritta Iso-Ahoa kommentoimaan asiaa.

Vahvoja oluita ruokakauppoihin ovat vaatineet mm. panimoalaa edustava Panimoliitto ja ruokakauppaa edustava Päivittäistavarakauppa ry.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt