Eläin väitteli tohtoriksi Turussa: ”Kivi liikkuu eri tavalla kuin koira” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Eläin väitteli tohtoriksi Turussa: ”Kivi liikkuu eri tavalla kuin koira”

Kreeta Ranki on allerginen eläimille, mutta ei niiden ajatuksille. Hän kokee olevansa itsekin eläin. Väitöskirjassa esiintyy myös lajitotoveri Immanuel Kant.

Kreeta Ranki­

7.5.2016 11:51

Turkulainen Kreeta Ranki, 38, väitteli viime lauantaina valtiotieteiden tohtoriksi Turun yliopistossa.

Moni muu eläin ei siihen pysty.

Ranki kuuluu kädellisiin, samaan lajiin kuin ihailemansa filosofi Immanuel Kant.

Tämä ei ole vitsi. Ranki kokee tärkeäksi tuoda esiin eläimen itsessään.

– Se on moderni tapa kuvata asioita. Ihminenhän on eläinlaji eläinlajien joukossa, Ranki perustelee.

Hän pohtii väitöskirjassaan Kantin vastausta siihen, ”miten muut eläimet kokevat maailman ja miten niiden tapa kokea maailma poikkeaa ihmisen tavasta kokea”. Kant itse ei tietenkään puhunut ”muista eläimistä” vastakohtana ihmisille vaan pelkistä eläimistä.

Sanotaan heti, että tämä väitöskirja ei anna vastausta siihen klassiseen kysymykseen, onko väärin syyllistää se, joka on hihnan toisessa päässä, jos koira hihnan toisessa päässä käyttäytyy huonosti. Näinhän usein tehdään, syyllistetään, ja ajatellaan, että koira on viaton.

Ranki on filosofi, ei eläintieteilijä. Itse asiassa hän on allerginen muille eläimille kuin ihmisille. Tai ainakin karvaisille muille eläimille.

Eläinten kokemus Kantin filosofiassa on Rankin väitöskirjan nimi. Siitä tulee mieleen yliälykkäät eläimet ja George Orwellin Eläinten vallankumous ja lukija näkee sielunsa silmin, kuinka Napoleon-karju röhnöttää takkatulen lämmössä grogilasi sorkassa ja tutkii Kantin Puhtaan järjen kritiikkiä.

Tästä ei ole kyse. Tosin aika harva ihminenkään ymmärtää Kantin kategorisista imperatiivia, joten sen suhteen ollaan samalla kaukalolla.

Paitsi Kantia, Ranki käsittelee filosofian jättiläisten Rene Descartesin ja David Humen eläinajatuksia. Hän ymmärtää, ettei kolmikko pitänyt ihmistä eläimenä, mutta uskoo, että mahtuisi silti saman pöydän ääreen, jos seminaari pidettäisiin tänään.

– He elivät ennen kuin meillä oli evoluutioteoria, Ranki muistuttaa.

Myös eläintiede on astunut pitkiä askelia eteenpäin.

– Nykyisen kognitiivisen etologian tutkimus antaa aihetta uskoa, että jotkin lajit pystyvät järjenkäyttöön.

Ranki mainitsee kädelliset, delfiinin ja esimerkiksi varislinnut.

Kantin mielestä ihmisten ja eläinten mielet erosivat siten, että eläimet tekivät aistihavaintoja, mutta vain ihmisellä oli kyky käsitteellistää havaintoja ja olla tietoinen omasta itsestään.

Rankin mukaan monissa eläinten tiedollisia kykyjä koskevissa erimielisyyksissä on pohjimmiltaan kyse eri tavoista ymmärtää sellaiset käsitteet kuin järki ja ajattelu. Eli ollaan kaiken hedelmällisen filosofian ytimessä: hienovireisessä väärinymmärtämisessä ja oppineiden kiistelyssä.

Rankin mielestä Humen ajatus, että eläimillä on järki ja ne tekevät päätelmiä, ei ole vastakkainen Kantin näkemyksen kanssa, vaikka siltä tuntuu.

– He ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, mihin eläimen mieli pystyy verrattuna ihmisen mieleen.

Kant ajattelee eläinten muistavan aistihavaintonsa ja suunnittelevan toimintaansa kuvittelukyvyn avulla ilman, että siihen tarvittaisiin käsitteellisiä kykyjä. Käsitteelliset kyvyt antavat mahdollisuuden ottaa etäisyyttä välittömään kokemukseen, ja lopulta päädytään peräti moraalisen vastuun ajatukseen.

Ihmiseen.

– Hume ei pitänyt ihmisten ja muiden eläinten eroa kovin merkittävänä. Hänelle oli ilmiselvää, että muutkin eläimet ajattelevat ja käyttävät järkeä, vaikka eivät kykenekään ihmisen lailla itsenäiseen järjenkäyttöön, joka ei tarvitse tuekseen välitöntä havaintoa, vaan ne ovat tiukasti sidoksissa siihen tilanteeseen, missä ovat ja tekemiinsä aistihavaintoihin.

Kant ajatteli, että kaikki eläinten toiminta on selitettävissä vain aistien avulla.

– Eläimet kokevat maailman aistiensa välityksellä ja sen lisäksi eläimet kykenivät säilyttämään mielissään muistikuvia kokemistaan asioista ja tämän avulla oppimaan ja suuntautumaan tulevaisuuteen.

– Hume ajatteli, että kyse on järjenkäytöstä, Kant että eipä olekaan. Humen mielestä oli ilmiselvää, että eläimillä oli mieli ja ne ajattelivat siinä missä ihmisetkin. Kantin mielestä järjenkäyttö on ihmisten ainutlaatuinen ominaisuus.

Sitten on vielä tämä Descartes.

– Hän ajatteli, että eläimet ovat pelkkää materiaa, joiden kaikki toiminta oli selitettävissä fysiologialla.

Tosin Descartesin ihmiskäsitys ei ollut kovin paljon ylevämpi.

– Lisää tuli sielu tai mieli ja sen myötä ajattelun kyky eli ihan samalla viivalla ei oltu eläinten kanssa.

Descartesin mielestä eläimet eivät kyenneet ”kokemuksiin”.

– Tätä on pidetty ikävänä. On mukavampi ajatella eläinten kokevan asioita.

Descartesin ”eläinkoneopin” mukaan eläimet ovat koneita, jotka eivät ajattele.

– Olen eri mieltä, Ranki sanoo.

– Kant oli myös. Hänen mielestään läntin liikettä tarkkailemalla voidaan päätellä, että sillä oli mieli, jos se ei liiku fysiikan lakien mukaisesti, kuten kivi. Silloin läntin liikettä ohjaavat mentaaliset havainnot.

– Kivi liikkuu eri tavalla kuin koira.

Kantin ”läntti” on tässä biologis-filosofinen käsite: joku vaatimaton otus, ei kovin kummoinen eikä loista ainakaan jalkojensa määrällä tai luontaisella ketteryydellä, ja siksi sen liikkuminen voi olla monille yllätys. Vähän kuin tahra, mutta ei ole kuitenkaan tahra, vaan... läntti.

Nyt ollaan jälleen filosofian ytimessä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?