Näky Utön edustalla veti sukeltajat hiljaiseksi: 100-metrinen Suomen lippulaiva Ilmarinen köli kohti taivasta – katso kuvat ja video

Yksikään laitesukeltaja ei ole käynyt panssarilaivan luona aiemmin.

28.4.2016 10:23 | Päivitetty 28.4.2016 11:51

NÄKY oli vaikuttava ja veti kokeneen sukeltajan mielen nöyräksi. Siinä se makasi, noin 80 metrin syvyydessä, köli kohti merenpintaa osoittaen. Matti Anttilan sukellusryhmä näki lähietäisyydeltä jotain hyvin ainutlaatuista ja historiallista.

Panssarilaiva Ilmarinen rakennettiin Turun telakalla ja otettiin Merivoimien käyttöön kesällä 1934. Se oli lähes sata metriä pitkä ja 17 metriä leveä, kooltaan tuon ajan laivaston suurin yhdessä identtisen sisaraluksen Väinämöisen kanssa. Tykkejä laivoissa oli 18. Niistä jykevimmät ampuivat yli 30 kilometrin päähän.

Panssarilaiva Ilmarinen oli Suomen laivaston lippulaiva.

Laivat olivat käytössä niin talvi- kuin jatkosodassakin. Syyskuussa 1941 Ilmarinen osallistui hämäysoperaatioon, jossa oli tarkoituksena harhauttaa venäläisiä luulemaan, että saksalaiset nousevat maihin Hiidenmaan ja Saarenmaan saarille.

Suunniteltu sotatoimi kuitenkin epäonnistui. Lopulta purjehtiminen raivaamattomalla reitillä koitui Ilmariselle kohtalokkaaksi. Kello lähestyi 13.9.1941 iltayhdeksää, kun laiva oli kääntymässä kotimatkalle. Kuului voimakas räjähdys, ja vain seitsemän minuuttia sen jälkeen Suomen lippulaiva upposi, vieden lopullisesti mukanaan 271 sotilasta. 132 miestä pelastui Ilmarisen saattuelaivoihin.

49 VUOTTA uppoamisen jälkeen alus paikannettiin pitkien etsintöjen jälkeen noin 40 kilometrin (25 meripeninkulmaa) päässä Utöstä. Kuusi Ilmariselta pelastautunutta pääsi lopulta katsomaan hylkyä pienoissukellusveneellä. Yle on tehnyt sukellusmatkasta myös dokumentin, joka löytyy edelleen Elävästä arkistosta.

Laitesukeltajat eivät kuitenkaan olleet Ilmarisen hautapaikalla ennen viime elokuuta käyneet, eivät ainakaan virallisesti luvan kanssa.

– Kävimme loppuvuonna 2014 Merivoimien edustajien kanssa epävirallisen keskustelun aiheesta. Sen jälkeen ajatusta alettiin viedä konkretian tasolle. Lopulta sitten kesäkuussa 2015 saimme Merivoimien esikunnasta kirjallisen luvan sukellukselle, Anttila kertoo.

Matti Anttila ja Turo Turja sukelsivat syvyyksiin katsomaan uinuvaa panssarilaivaa.

Ilmarisen etutykki on vaikuttava ilmestys.

105 millimetrin tykit ovat osin peittyneet.

– Aika paljon olen sukelluspiireissä Ilmarisesta keskustellut, eikä minun tiedossani ole yhtään luvatonta laitesukellusta sinne. Luvan saaneista olimme joka tapauksessa ensimmäiset laitesukeltajat Ilmarisella.

Aluetta valvotaan tarkasti. Mikäli hylyn liepeillä olevilla merialueilla havaitaan epämääräistä liikehdintää, syitä ja selityksiä tullaan kysymään hyvin nopeasti.

ANTTILA johti seitsemän sukeltajan ryhmää, jonka ensimmäinen tehtävä oli paikantaa hylyn tarkka sijainti syvyyksissä.

– Vanhoissa tiedoissa oli pientä epätarkkuutta. Vaikka tekniikka on kehittynyt paljon niin toista tuntia sitä haettiin.

Sukeltajien motiivina oli hankkia Merivoimille, Sotamuseolle ja Panssarilaivojen perinneyhdistykselle tietoa siitä, että hylky on säilynyt koskemattomana.

– Kuvasimme hylkyä, mutta mihinkään emme koskeneet. Se oli luvan saamisen edellytys, mutta toki myös itsestäänselvyys meille muutenkin.

Mammonan vuoksi sukeltajat eivät operaatioon lähteneet.

– Sukeltaminen on meille harrastustoimintaa. Emme edes hakeneet mistään rahoitusta tähän. Eivät rahan vuoksi matkalle lähteneet nekään 271 miestä, jotka pohjassa makaavat, Anttila korostaa.

80 metrin syvyyteen sukeltaminen kesti noin seitsemisen minuuttia. Dokumentointiaikaa jäi noin 20 minuuttia kerrallaan. Pinnalle nousemiseen piti varata aikaa kaksi tuntia.

Anttila muistaa edelleen sen näyn, joka hänen silmiensä edessä syvyyksissä avautui.

– Hiljaiseksi veti. Siinä se makasi, köli kohti taivasta, Suomen lippulaiva. Valtavat etutykit olivat edelleen paikallaan.

Sisälle alukseen sukeltajat eivät menneet.

– Se liittyy kunnioitukseen, kyse on kuitenkin sotahaudasta. Dokumentoimme alusta asiallisesti ulkopuolelta.

Yhtä etsimäänsä kohtaa sukeltajat eivät kuitenkaan löytäneet.

– Miinan osumakohtaa emme valitettavasti paikantaneet.

SUKELLUSPIIREISSÄ Ilmarisella käyminen on herättänyt paljon kiinnostusta.

– Paljon uteliaisuutta, mutta ei lainkaan esimerkiksi kateutta. Nyt haluamme tuoda asian myös yleiseen tietoisuuteen mahdollisimman avoimesti, Anttila sanoo.

Ennen torstaisen tiedotustilaisuuden järjestämistä sukellusryhmä halusi varmistaa monelta taholta, ettei dokumenttien julkistaminen loukkaa ketään.

– Lupa on tullut joka puolelta. Panssarilaivojen perinneyhdistyksestäkin tähän kannustettiin sanomalla, että pääasia on, ettei Ilmarisen ja sen mukana hukkuneiden sotilaiden kohtalo unohdu.

Hylyn nykytilaa esitellään yleisölle torstaina klo 18 Turussa Forum Marinumin auditorio Ruumassa. Paikalla on myös Ilmarisen perinnettä vaalivan Panssarilaivojen Perinneyhdistyksen sekä Merivoimien edustajia

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?