Uusi kirja: Suomi suunnitteli ”puolustuksellista hyökkäyssotaa”

Julkaistu:

Suomi vakoili tarkkaan Neuvosto-Karjalaa ennen talvisotaa.
Suomen sotilastiedustelu seurasi 1930-luvulla tarkkaan tapahtumia itärajan takana. Todisteena on laaja vakoiluraportti, joka julkaistaan Pekka Tuomikosken ja Matti Kososen uudessa kirjassa Suomen armeijan marssiopas Itä-Karjalaan vuonna 1938 (Tammi).


Kirjan tekijöiden mukaan se oli vain yksi monista tietopaketeista, joita tiedustelu rajan takaa keräsi. Motiiveihin kuului myös ”puolustuksellisen” hyökkäyssodan valmistelu. Sellaista Suomi ei kyennyt yrittämään, kun Neuvostoliitto hyökkäsi talvisodassa 1939. Jo silloin sotilasvakoilun tiedoista oli hyötyä itseään puolustavalle Suomelle.

Kirjan tekijöiden aikana vakoilutietoja oli saatu lisää.

Minipanssarivaunuja ja sukellusveneitä

Raportti, joka kirjassa esitellään on päivätty 15. marraskuuta 1938, vuosi ja kaksi viikkoa ennen talvisodan alkua. Karjalan tasavallan lisäksi koottiin tietoa myös Muurmanskin alueesta.

Raporttiin keräämät tiedot todistavat, että maailmansotaan valmistauduttiin jo Karjalan korvissa Jäämeren hyisten vesien ääressä.

Neuvostoliiton pohjoisella laivastolla tiedettiin olevan yhdeksän sukellusvenettä, mutta raportissa epäiltiin, että niitä oli siirretty Itämereltä jopa tusina lisää.


Jatkosodan aikana Muurmanskiin ja Arkangeliin matkaavilla länsiliittoutuneiden saattueilla tulisi olemaan tärkeä merkitys Neuvostoliiton sotamateriaalien saannille. Alueen meripuolustukseen panostettiin siis jo vuosia aiemmin. Raportin arvio myöhemmin merkittäväksi tulleesta Muurmannin rautatiestä oli kuitenkin tyly. Sitä pidettiin huonokuntoisena.

Sotilasosastoista ja tarkastuspisteistä kerättiin tietoa kylä kylältä. Usein komentavien upseerien nimetkin olivat suomalaisten tiedossa.

Suomalaiset mm. tiesivät, että Petroskoissa puna-armeijalla oli käytössä 10-15 kääpiöhyökkäysvaunua, jotka toimivat myös vedessä.

”Tilastotoimisto” keräsi vakoilutiedot

Kirjan tekijät arvioivat raportin keskeiseksi laatijaksi majuri Isak Alftania.

Suomen sotilastiedustelu tunnettiin sotien välillä nimellä Tilastotoimisto. Nimellä yritettiin salata se, mitä se oikeasti teki. Tilastotoimisto keskittyi Neuvostoliittoon. Ulkomaantoimisto keräsi tietoa muista maista. Valvontatoimisto taas huolehti puolustusvoimien sisäisestä turvallisuudesta.

Mikään massiivinen vakoilukeskus tilastotoimisto ei ollut. Kirjan tekijöiden mukaan siinä työskenteli vuonna 1938 29 henkilöä. Silloin joukkoa oli jo kasvatettu merkittävästi tulevan sodan vaaran vuoksi.

Tilastotoimistolla oli Viipurissa, Sortavalassa, Kajaanissa ja Rovaniemellä alatoimistoja, joista koordinoitiin mm. tiedustelijoiden lähettämistä rajan taa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt