Kotimaa

Espoolaisnaisen sotu päätyi vääriin käsiin – 200 euron pizzalasku aloitti piinaavan rikosten sarjan

Julkaistu:

Rikos
Vuosi sitten joku alkoi tilailla espoolaisen naisen nimissä tavaraa. Ensimmäisten joukossa tilattiin 200 eurolla pizzaa. Sen jälkeen on tilattu elektroniikkaa, vaatteita ja viimeisimmäksi ilmanpuhdistin.
Alkukeväästä 2015 espoolaisnainen sai laskun. Sen mukaan hän oli ostanut luotolla pizzoja yhteensä 198,70 eurolla Kotipizzan verkkomyynnistä.

Paitsi ettei ollut. Myöhemmin ilmeni, että joku oli tilannut naisen henkilötunnuksella pizzat naisen kotipihalle ja myös noutanut ne lähetiltä.

Naiselle itselleen tämä paljastui vasta siinä vaiheessa, kun sai pizzatilauksesta laskun.

– Oli todella karmivaa, kun sain kuulla jonkun tyypin hakeneen pizzoja kotipihastani, nainen kertoo Ilta-Sanomille.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kymmenkunta rikosilmoitusta

Vaikka pizzajuttu kuulostaa erikoiselta, se on tyyppiesimerkki tilauspetoksesta.

Rikosta tutkittiin Espoon poliisissa lievänä petoksena, mutta esitutkinta keskeytettiin, koska epäillyistä tekijöistä ei saatu varmoja tuntomerkkejä.

Vuoden mittaan naisen nimissä on tilailtu muun muassa vaatteita ja elektroniikkaa, ja uusia tilauksia tulee yhä.

Nainen on tehnyt niistä kymmenkunta rikosilmoitusta. Hän on reklamoinut asiasta verkkokauppoihin, luottoyhtiöihin, ollut yhteydessä postiin ja hankkinut itselleen luottokiellon.

Luottokiellosta huolimatta hänen kotiovelleen tuotiin äskettäin Electroluxin ilmanpuhdistin.

Moni tuote on saatu palautettua ennen niiden joutumista vääriin käsiin, joten rikoshyöty on jäänyt toistaiseksi pieneksi. Päänvaiva on silti suuri, sillä reklamaatioita on saanut tehdä eri suuntiin jo vuoden ajan.

– Siitä lähtee aivan hirvittävä rumba käyntiin, kun tällaista roinaa tulee kotiin ja niitä joutuu sitten palauttamaan.

Samat henkilöt jopa kymmenien petosten takana

Espoon poliisilla on useampi naiseen liittyvä juttu tutkinnassaan. Juttuja on eri tutkinnanjohtajilla, mutta tuorein tapaus on rikoskomisario Lauri Hakkalalla.

– En voi kommentoida avoimia juttuja yksityiskohtaisesti, mutta asiaa tutkitaan petosrikoksena ja identiteettivarkautena. Selvitämme, onko kysymys petoksen yrittämisestä vai siitä, että joku tekee kiusaa tilaamalla lähetyksiä toisen nimissä.

Ilmiö on poliisille tuttu. Hakkala kertoo, että Länsi-Uudenmaan poliisissa on vuoden 2015 aikana ja 2016 alkuvuodesta selvitetty rikossarjoja, joissa epäillään samojen tekijöiden tehtailleen jopa kymmeniä tilauspetoksia toisten ihmisten henkilö- ja osoitetietoja käyttämällä. Osassa tapauksista tekijä on jäänyt pimentoon.

Espoolaisnainen sanoo, ettei itse usko pelkän kiusaamisen olevan motiivi.

– En voi uskoa, että joku tuttu tällaista puuhaisi. Tai uskoisin, jos osoitettaisiin että niin on, mutta ei minulla ole mitään epäilyksiä tällaisesta. En ole tietääkseni tehnyt mitään niin suurta vääryyttä kenellekään.

Alkusyy henkilötietovuodossa?

Nainen uskoo tietojensa päätyneen vääriin käsiin jo vuonna 2011 suuren henkilötietovuodon yhteydessä. Kyseisessä vuodossa levisi henkilötietoja siitä koulutusorganisaatiosta, jossa nainen itse opiskeli.

Asiasta ei ole täyttä varmuutta, mutta Hakkala pitää sitä mahdollisena. Joskus vuotaneita henkilötietoja käytetään väärin vasta vuosien päästä.

Poliisin näkökulmasta on hyvä uutinen, jos väärin henkilötiedoin tehdyt tilaukset on tehty kotimaassa. Ulkomailta tehtyjä tilauksia on vaikeampi selvittää.

– Näissä tutkinnoissa on myös sellainen haaste, että yleensä rikos paljastuu vasta sitten, kun uhri saa perintäkirjeen. Siinä vaiheessa varsinaisesta tilauksesta on kulunut usein jo aikaa, ja tilauksen tekijän henkilöllisyyden selvittäminen on haasteellista, sanoo Hakkala.

– Se on fakta, että ihmiset joutuvat näkemään hirveästi vaivaa peruessaan tilauksia ja reklamoidessaan karhukirjeistä. Ilmiö on kiusallinen.

Näin varaudut: Älä hävitä henkilökohtaisia papereita tuhoamatta

Suhtaudu varauksella sähköpostiviesteihin, joissa sinulta pyydetään henkilökohtaisia tietojasi. Esimerkiksi pankit eivät kysele tietojasi sähköpostitse.

Yksityishenkilöiden välisissä kaupoissa kannattaa pyrkiä varmistumaan siitä, kenen kanssa kauppaa käy. Myös kaupan tekeminen kasvokkain vähentää rikoksen uhriksi joutumisen todennäköisyyttä.

Identiteettivarkauden uhriksi joutumisen todennäköisyyttä voi vähentää pitämällä huolen siitä, ettei omia tarkkoja henkilö- ja osoitetietoja sisältäviä papereita hävitä tuhoamatta esimerkiksi paperinkeräykseen viemällä.

Joskus henkilötiedot päätyvät vääriin käsiin varovaisuudesta huolimatta. Se on nähty tapauksissa, kun luotettavina pidetyistä organisaatioista (esimerkiksi oppilaitoksista) on tietomurron seurauksena päätynyt tuhansittain henkilötietoja verkkoon.

Identiteettivarkauden haittoja voi pyrkiä minimoimaan ottamalla itselleen luottokiellon. Kiellon nähdessään luotonmyöntäjä näkee merkinnän ja kysyy sinulta todistusta, jota näyttämällä voi saada itselleen haluamansa luoton. Luottokielto tosin voi hankaloittaa omaakin elämää.

Äärimmäisen vähän käytetty keino on henkilötunnuksen muuttaminen. Muuttamista voi pyytää kirjallisesti Väestörekisterikeskukselta, mutta kynnys muuttamiseen on korkea. Muuttamista harkitaan, jos henkilötunnuksen väärinkäyttö on toistuvaa ja siitä on merkittävää haittaa. Lisäksi on perusteltava uskottavasti, että henkilötunnuksen muuttaminen estää väärinkäytökset. Henkilötunnuksen muuttamista hakee 10-15 ihmistä vuosittain ja vain yksittäistapauksissa hakemus menee läpi.

Lisäksi: Tietosuojavaltuutetun ohjeet identiteettivarkauden varalle.

Lähteet: Kuluttajavirasto, Väestörekisterikeskus, poliisi