Suomessa on yhä kolme aitoa Molotovin cocktailia

Alkuperäisiä Rajamäen tehtaan valmistamia polttopulloja on jäljellä enää muutama. Yksi niistä on Altian alkoholimuseossa, joka on yleisöltä suljettu.

Talvisodan panssarintorjunnan työkalut, kasapanos ja Molotovin cocktail. Rajamämäellä on alkuperäinen polttopullo (oikealla).

16.4.2016 14:32

MOLOTOVIN cocktail oli ase, jota suomalaiset käyttivät talvisodassa – paremman puutteessa – neuvostopanssareiden tuhoamiseen.

IS pääsi tutustumaan alkuperäiseen Molotovin cocktailiin Altian alkoholimuseossa Rajamäellä. Tehtaan vanhassa osassa sijaitseva museo on suurelta yleisöltä suljettu. Sisään pääsevät vain Altian sidosryhmät, erikseen sovittaessa.

Yksinäinen Molotovin cocktail nököttää ikään kuin muina miehinä museon vitriinissä 1930- ja 1940-luvun alkoholijuomapullojen vieressä. Polttopulloa ei ole mitenkään erityisesti nostettu esille tai jalustalle, vaikka se poikkeaa selvästi museon muusta esineistöstä sekä luonteeltaan että laadultaan.

Juomakelpoista polttopullon sisältö ei tosiaankaan ole. Vitriinin pulloyksilö sisältää bensiiniä, väkiviinaa eli pirtua ja tervaa. Cocktailin ainesosat vaihtelivat hieman: paloöljyäkin käytettiin yhtenä ainesosana.

NORMAALIN puolen litran lasisen viinapullon kylkeen on kiinnitetty kaksi sytytystikkua eli bengaalitikkua. Toinen niistä oli varalla: heittämättä jääneen pullon saattoi varatikun avulla käyttää uudelleen.

Kun kohde tuli sopivalle etäisyydelle, heittäjä sytytti bengaalitikun raapaisemalla sitä ja paiskasi pullon kohti panssarivaunua. Yleensä heittäjä tähtäsi vaunun takaosan moottoritilan päälle. Vaunu tuhoutui, kun palava neste valui ilmanottoaukkoihin ja sytytti moottoritilan tuleen.

Rajamäellä on alkuperäinen polttopullo.

ERITYISEN haavoittuva polttopullolle oli neuvostoliittolainen T-26-panssarivaunu. Siinä oli bensiinimoottori ja moottoritilasta oli yhteys miehistötilaan, jonne liekit saattoivat levitä.

Uudempi T-28 oli paremman suunnittelun ansiosta jo vaikeampi pala tuhota polttopullolla. Jatkosodan Klim Voroshilov -vaunut ja T-34:t puolestaan olivat dieselkäyttöisiä ja niin hyvin suojattuja, että niiden tuhoamiseksi tarvittiin raskaampia aseita kuin Molotovin cocktailit.

Museota hoitavan Altian tehtaan palvelupäällikön Jaakko Nenosen mukaan alkuperäisiä Rajamäen pullottamia Molotovin cocktaileja on jäljellä enää kolme. Kaksi on Altian hallussa Rajamäellä ja yksi Hotelli- ja ravintolamuseossa Helsingissä.

– Muut ovat jäljitelmiä, Nenonen sanoo IS:lle.

Nenonen myöntää, että Rajamäen pulloja on kyselty. Myynnissä ne eivät kuitenkaan ole eikä niille ole määritelty hintaa.

ENSIMMÄISEN kerran polttopulloja käytettiin tiettävästi Espanjan sisällissodassa vuonna 1936.

Suomalaisen polttopullon kehitti jo ennen talvisotaa kapteeni Kuittinen, joka palveli Korian varuskunnassa.

Tunnetun legendan mukaan polttopullon kansainväliseen käyttöön levinnyt nimitys johtuu Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatsheslav Molotovin radiopuheesta vuonna 1939.

Molotov väitti puheessaan, ettei Neuvostoliitto pudottanut Suomeen pommeja vaan ”ruoka-apupaketteja”. Tästä johtuen neuvostoilmavoimien suuria rypälepommeja ryhdyttiin kutsumaan Molotovin leipäkoreiksi. Nämä valtavat kanisterit eivät kuitenkaan sisältäneet limppuja vaan kymmeniä pieniä palopommeja.

Niinpä suomalaiset keksivät vastata samalla mitalla ja ryhtyivät kutsumaan polttopulloja Molotovin cocktaileiksi. Pitihän tarjoiluun keksiä sopiva juoma.

PUOLUSTUSVOIMAT ryhtyi valmistamaan omia polttopulloja jo ennen talvisodan syttymistä ja teollisen pullotuksen alkamista Rajamäellä.

Talvisodan alettua Alko tuotti Rajamäellä kaikkiaan 541 194 polttopulloa. Niiden tuotannossa oli vakituisesti mukana 17 työntekijää ja tilapäisesti 75. Nämä pullot ovat selvästi tunnistettavia teollisista kapselikorkeista, joissa luki Alko – Rajamäki.

Jo ensimmäiset rintamalle toimitetut pullot paljastivat puna-armeijalle, missä polttopulloja valmistettiin. Rajamäen tehdas joutuikin sitten Neuvostoliiton ilmahyökkäysten kohteeksi yhdeksän kertaa. Punatähtisen koneet eivät kuitenkaan saaneet osumia tuotantolaitoksiin, ainoastaan henkilökunnan kerho kärsi vaurioita.

RAJAMÄELLÄ oli varauduttu ilmapommituksiin jo ennen talvisotaa. Tehdasalueen ja kylän ilmapuolustuksessa oli kaksi 40 millimetrin Bofors-kanuunaa, jotka Alko oli itse kustantanut puolustusvoimien aloitteesta. Esimerkiksi maaliskuun 1. päivän ilmahyökkäyksessä vuonna 1940 boforseilla ammuttiin yli 300 kranaattia.

Yksi vihollisen pommikone ammuttiin talvisodan aikana alas Rajamäellä. Pudotusta ei kuitenkaan merkitty virallisesti tehtaan patterin voitoksi, sillä naapuripatteri väitti osuneensa samaan koneeseen. Kiistan vuoksi ilmavoitto jäi saamatta kummaltakin.

Talvisodan panssarintorjunnan työkalut, kasapanos ja Molotovin cocktail.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?