Työttömät ihmettelevät hallituksen uutta keinoa – Työoikeuden professori: ”On parempi, että on aktiivinen”

rac

Julkaistu:

Työkokeilu
Jo nyt työtön voi tehdä korkeintaan kuuden kuukauden työkokeilun työmarkkinatuella, huomauttaa TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Hallitus esitteli tänään toimia työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi. Yhtenä toimena työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps) esitti muun muassa uudenlaista työnäytepalvelua, jonka ideana on, että työtön menee vapaaehtoisesti lyhyeksi aikaa töihin ilman työsuhdetta.

Artikkelin videolla esitellään hallituksen työllisyyspaketti pähkinänkuoressa.

Ideana on, että kun työtön on ensin töissä ilman työsuhdetta, työnantaja saattaa palkata työttömän pysyvästi. Idean yksityiskohdista ei ole vielä tiedotettu, eikä kerrottu, maksetaanko työnäytteen ajalta esimerkiksi palkkaa.

Jo nyt työtön voi suorittaa työkokeilun, jonka ajalta työttömälle maksetaan työttömyyskorvausta sekä yhdeksän euron kulukorvausta per päivä. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintajärjestön toiminnanjohtaja (TVY ry) Jukka Haapakoski kysyy, miten hallituksen esitys työnäytepalvelusta eroaa työkokeilusta.

– Työkokeilua voidaan toteuttaa jopa kuuteen kuukauteen asti. Hallituksen esitys kuulostaa kummalliselta. Miten tämä eroaa siitä tai onko tässä mitään uutta? Haapakoski ihmettelee.

Haapakoski on huolestunut, onko hallituksen aikeena heikentää työkokeilua vai lanseerata sama asia jollakin uudella nimellä.

– Voiko olla niin, että kuka tahansa voi tehdä työnäytteen? Voiko vaikka opiskelija tai vaikka jo työssä oleva tehdä työnäytteen vai onko tämä pelkästään työttömien asia? Siinä voisi olla jotain uutta, jos se ei kohdistuisi vain työttömiin, Haapakoski miettii.


TYÖOIKEUDEN professori Seppo Koskinen pitää hallituksen ideaa työnäytepalvelusta hyvänä. Hän uskoo, että työnäytteen ajalta työttömälle maksettaisiin työttömyyskorvausta.

– Se on mielenkiintoinen hanke ja työllistämisriskiä pienentäviä tekijöitä pitäisi olla. Tuollainen voisi hälventää pelkoja, jotta työnantaja uskaltaisi palkata pitkäaikaistyöttömänkin, Koskinen miettii.

Professori uskoo, että työnäytepalvelu voisi erota työkokeilusta niin, ettei se olisi yhtä ohjattua ja valvottua toimintaa.

– Tässä olisi varmaan vähemmän byrokratiaa. Yleensä työkokeilut ovat työvoimaviranomaisten hallinnassa olevia palveluja, eikä sellaisia, joissa henkilö annetaan työnantajan käyttöön, Koskinen miettii.

”Kokeilemisen arvoisia ideoita”

Hallitus esitteli työllisyyspaketissaan muitakin toimia. Pakettiin suunnitellaan muun muassa tapoja, jotka parantaisivat yksinyrittäjien mahdollisuuksia palkata ensimmäinen työntekijä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen voitaisiin käyttää esimerkiksi palkkatukea, starttirahaa tai muita kannustimia. TVY ry:n toiminnanjohtaja pitää ideaa kokeilemisen arvoisena.

– Suunta on hyvä, koska pk-sektori on se, joka tässä maassa työllistää ja sieltä voi löytyä piilotyöpaikkoja, Haapakoski miettii.

Toinen erityisen hyvä idea työllisyyspaketissa on Haapakosken mielestä se, että työttömien mahdollisuuksia aloittaa sivutoiminen yrittäminen aiotaan parantaa. Hän uskoo, että sillä toimella hallitus yrittää korjata viime vuoden loppuvuoden esitystä, jonka mukaan freelancereita voitaisiin verrata yrittäjiin.

– Nyt siis katsottaisiin, että on edelleen ok, että voi tehdä freelancerina keikkaa ja olla silti työtön. Katsotaan, että on parempi, että on aktiivinen kuin ei tee mitään, koska pelkää menettävänsä kaikki sosiaali- ja asumistuet.

”Ei tässä vielä raippalinjalle lähdetä”


Työoikeuden professorin mielestä näin vaikeassa työllisyystilanteessa on kokeiltava monenlaisia keinoja. Hallitus esittää työllisyyspaketissaan, että työttömyysturvan ehtoja tiukennetaan.

– Työttömien aktivointi on välttämätöntä. Ei tässä kuitenkaan vielä raippalinjalle lähdetä, vaan nämä ovat hyvin ymmärrettävissä olevia toimia, Koskinen arvioi.

Hallitus esittää myös, että työttömyysetuuksien käyttöä laajennetaan niin, että niitä voitaisiin käyttää myös liikkuvuusavustukseen, starttirahaan ja palkkatukeen. Koskinen näkee niin, että ajatuksen takana on idea siitä, että työttömyysturva alkaisi muistuttaa perustuloa, joka sallisi työttömien tehdä jotain muutakin, ennen kuin he työllistyvät kokopäiväisesti.

– Työttömän kannalta pienten töiden hyväksyminen ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa. Nyt työttömyysturva alkaa muistuttaa perustuloa, Koskinen uskoo.

Pitkäaikaistyöttömien asema huolestuttaa

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste tällä hallituskaudella 72 prosenttiin ja luoda 110 000 uutta työpaikkaa. Haapakoski pitää hallituksen työllisyyspakettia ”aivan liian laimeana”.

– Nyt meidän puolelta toivotaan, että hallitus jatkaa kaikkia ponnisteluja sen eteen, jotta keksitään lisää ratkaisuja ja mahdollisesti joustetaan budjettikurista niin, että turvataan se, että myös pitkäaikaistyöttömille olisi työpaikkoja jatkossa, Haapakoski sanoo.

Haapakoski huomauttaa, että hyvin pienelle huomiolle on jäänyt se, että palkkatuilla työllistettyjen määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna dramaattisesti. Se johtuu hänen mukaansa siitä, että palkkatukimäärärahoista on leikattu.

– Hallituksen mielestä työmarkkinat ratkaisevat maan työllisyysasteen, joten kilpailukykysopimukseen on kohdistettu hirveän paljon toiveita. Samaan aikaan on jouduttu tekemään kipeitä leikkauksia esimerkiksi TE-hallinnon puolella toimenpiteisiin, joilla on pystytty antamaan täsmäapua pitkäaikaistyöttömyyteen, Haapakoski kritisoi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt