Kotimaa

Kieltolain ja ”taskumatin” isää vainottiin

Kieltolain ja ”taskumatin” isää vainottiin

Julkaistu:

Raittiusajatus keräsi suosiota maalaisliitossa.
Mikko-Olavi Seppälän mukaan kieltolain isänä pidetty Matti Helenius-Seppälä koki kovia. Helenius-Seppälä oli Kristillisen työväen liiton kansanedustaja ja ministeriön raittiusosaston päällikkö.

Helenius-Seppälä oli poliittisesti yksinäinen, koska ei uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi mahtunut sosiaalidemokraatteihin ja edusti kristillisiä työläisiä useimmiten yksin eduskunnassa.

Hänen raittiusajatuksensa kuitenkin saivat maalaisliiton napamiehen Santeri Alkion suosion.

Kun kieltolaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 1919, satapäinen joukko kerääntyi mekkaloimaan Helenius-Seppälän ikkunan alle Yrjönkadulle.

– Ned med Matti, alas Matti!, juhlapukuiset herrasmiehet karjuivat.

Paikalle jouduttiin hälyttämään ratsupoliisi. Se hajotti joukon, mutta sen jälkeen Yrjönkadulla autot tööttäilivät ikkunan alla.


Vappuyönä 1920 Tähtitorninmäellä hirtettiin Helenius-Seppälää esittänyt nukke. Hänestä sai nimensä kieltolain ”taskumatti”.

Helenius-Seppälä pysyi kuitenkin tiukkana aatteessaan, mihin saattoi vaikuttaa, että hän oli kasvanut juopon karvarin poikana.

Ulkomailla, joissa myös kokeiltiin kieltolakeja hän sai ymmärrystä. Hän sai kutsun Washingtoniin alkoholismin vastaiseen kansainväliseen konferenssiin. Hän totesi, että sikäläiset olivat oman kieltolakinsa kanssa isommissa vaikeuksissa kuin suomalaiset.

Yhdysvalloissa Helenius-Seppälä sairastui ja hän kuoli paluumatkalla keskellä Atlanttia.