Hallitus pakottamassa Helsingin ja Espoon nostamaan terveyskeskusmaksuja – lääkärintodistuksen hinnaksi yli 50 euroa?

Julkaistu: , Päivitetty:

kehysriihi
Hallitus tavoittelee 130 miljoonan euron säästöjä kunnista. Kuntaliiton pääekonomistin mielestä säästöt iskevät liiaksi tavallisen kuntalaisen kukkaroon.
Hallitus päätti kehysriihessä uusista kuntiin kohdistuvista säästöistä, koska hallitusohjelmaan kirjatut säästöt eivät ole toteutumassa täysimääräisinä. Kuntaliiton mukaan se johtuu esimerkiksi siitä, että kaikki kunnat eivät ole nostaneet sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja.

– Meitä potutti tällainen lähestymistapa, että katsotaan kuntataloudessa jotakin pientä toimenpidettä, jossa kunnat ovat käyttäneet harkintavaltaansa ja osa on jättänyt viemättä maksukorotuksia tappiin. Kunnissa on erilaisia käytäntöjä, esimerkiksi Helsingissä ei ole terveyskeskusmaksuja lainkaan, kuvailee Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Kuntaliiton mukaan kunnat säästivät toimintamenoissaan viime vuonna 300 miljoonaa.

– Sellainen näkökulma, että kunnat ovat jääneet jälkeen säästötavoitteista, on minun mielestä ihan väärä. Pitäisi katsoa yhden palasen sijaan kokonaisuutta, Punakallio kritisoi.

Tiedossa lakimuutoksia?

Hallitus kertoi, että 130 miljoonan euron tasapainovaikutus voidaan kerätä kunnilta säätämällä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen vähimmäismaksurajat tai päättämällä esimerkiksi kiinteistöveron alarajan korotuksesta. Tähän asti kunnat ovat saaneet itse määritellä palvelujen hinnan, mutta asetuksella on määritelty maksujen enimmäismäärä.

Hallitus päätti jo aikaisemmin korottaa asetuksella sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen enimmäismäärää 30 prosentilla. Vielä vuoden 2015 alussa terveyskeskuksen käyntimaksu oli enimmillään 16,1 euroa. Tämän vuoden alusta kunta on voinut periä samaa maksua 20,9 euroa. Sairaalan poliklinikkamaksun enimmäismäärä taas on noussut 32,1 eurosta 41,7 euroon.

Maksu lääkärintodistuksesta on ollut enimmillään 39,60 euroa. Tämän vuoden alusta siitä on voinut periä 51,40 euroa, eli reilut 10 euroa aiempaa enemmän.

Moni kunta perii sen verran, mitä laki sallii. Esimerkiksi Helsinki, Espoo, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja HUS eivät ole kuitenkaan hyödyntäneet maksujen korotusmahdollisuutta.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistai-iltana pääministeri Juha Sipilä sanoi varsin suoraan, että hallitus tulee säätämään sote-palveluille vähimmäismaksurajat.

Kuntaliiton pääekonomistin mukaan valtio ei voi pakottaa kuntia korottamaan maksuja ilman lainmuutosta.

– On mahdollista, että hallitus muuttaa järjestelmää niin, että se voi velvoittaa kuntia nostamaan maksuja. Mutta se vaatii lakimuutosta, Punakallio pohtii.

Kiinteistöveron korotukset rokottavat eritoten omakotitalossa asuvia

Toinen hallituksen mainitsema säästökeino on kiinteistöveron alarajan korotus. Kuntaliiton mukaan kiinteistöveroa on tällä hallituskaudella korotettu joka vuosi 25 miljoonalla eurolla.

Tällä hetkellä esimerkiksi vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero voi vaihdella kunnittain 0,37 ja 0,80 prosentin välillä. Muiden asuinrakennusten, esimerkiksi kesämökin, kiinteistöveroprosentti on ollut korkeampi: 0,8–1,8 prosenttia.

– Kiinteistöveron korotukset ovat näkyneet viime vuosina kansalaisten kukkarossa ja varmaan näkyvät jatkossakin. Veronkorotukset eivät näy niinkään kerrostalossa asuvalle, mutta jos on iso omakotitalo, siellä voidaan puhua vuositasolla satasista.

Kasvavatko toimeentulotukimenot?

Kuntaliiton pääekonomisti arvioi, että suurin osa säästöistä kerätään sote-maksujen korotuksilla ja kiinteistöveron korotukset ovat pienempi pala säästökokonaisuutta. Valtiovarainministeriö ei ole vielä avannut tarkkoja summia.

– Olisimme toivoneet, että kuntien tehtävistä olisi löytynyt enemmän oikeaa säästöä. Nyt kaikki lisäsäästöt kohdistuivat tulopuoleen: kiinteistöveroon ja asiakasmaksuihin. Kyllähän nämä sosiaali- ja terveyspuolen asiakasmaksujen korotukset väistämättä kohdistuvat usein ankarimmin pienituloisiin kuntalaisiin, Punakallio miettii.

Pääekonomistin mukaan säästöjä ei välttämättä synny, jos pienituloisella ihmisellä ei ole varaa maksaa esimerkiksi lääkäripalveluista ja hän joutuu hakemaan apua toimeentulotukiluukulta.

– Nykylainsäädännön mukaan lisäturvaa on pakko myöntää. Voi käydä niin, että asiakasmaksuja saadaan vähän enemmän kasaan, mutta toimeentulotukimenot kasvavat.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt