Museovirasto: Ylivieskan kirkon tuho oli poikkeuksellisen totaalinen - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Museovirasto: Ylivieskan kirkon tuho oli poikkeuksellisen totaalinen

Julkaistu: 27.3.2016 11:10

1700-luvun lopulla rakennettu puinen ristikirkko oli suojeltu kohde.

Ylivieskan kirkon tuhossa Suomi menetti palan arvokasta kulttuurihistoriaa. Vuonna 1786 rakennettu puinen ristikirkko oli suojeltu kohde niin kuin kaikki muutkin ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot.

Oheisella videolla lukijan ottamaa kuvaa Ylivieskan kirkon räjähdysmäisestä palosta lankalauantaina.

– Ylivieskan kirkko liittyy puu- ja ristikirkkojen perinteeseen, joka kehittyi 1600–1700-luvuilla, kertoo osastonjohtaja Mikko Härö Museoviraston kulttuuriympäristön suojelun osastolta.

Keskiaikaisia kivikirkkoja on Suomessa joitakin kymmeniä. Suurin osa Suomessa rakennetuista kirkoista on rakennettu 1700–1800-luvuilla.

Ylivieskan kirkon savuavat rauniot pääsiäissunnuntain vastaisena yönä.

Ylivieskan kirkon savuavat rauniot pääsiäissunnuntain vastaisena yönä.

Museoviraston mukaan kirkon nykyasu päätytorneineen on vuodelta 1892. Kirkon kulttuurihistorialliselle arvolle ei ihmisille ja yhteisölle ole hintaa, Härö muistuttaa.

Ylivieskan kirkko liittyy puu- ja ristikirkkojen perinteeseen, joka kehittyi 1600–1700-luvuilla.

– Kirkon ensisijainen merkitys on ensisijaisesti maakunnallinen ja paikallinen. Sen ajan puukirkot ovat edelleen erityinen ilmiö kirkkorakentamisen historiassa, Härö kuvailee.

Härö ei muista, milloin viimeksi kirkko olisi palanut yhtä pahasti maan tasalle kuin Ylivieskan kirkko lankalauantain iltana. Kun tuhopolttaja sytytti Porvoon tuomiokirkon tuleen lähes 10 vuotta sitten, kiviseinät säilyivät pystyssä.

– Heti ei tule mieleen näin nopeaa, totaalista ja täydellistä kirkon tuhoutumista. Kirkkojen paloturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota Porvoon kirkon palon ja salamien sytyttämien kirkkopalojen jälkeen, Härö huomauttaa.

Heti ei tule mieleen näin nopeaa, totaalista ja täydellistä kirkon tuhoutumista.

Tuoreimmat osastosta