Sauli Niinistö kohtaa Putinin Moskovassa – viisi kysymystä noussee pöydälle - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Sauli Niinistö kohtaa Putinin Moskovassa – viisi kysymystä noussee pöydälle

Keskustelunaiheista ei ainakaan ole pulaa, kun presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapaavat tänään Moskovassa. IS listasi mahdollisia aiheita.

Tuttu paikka Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat Moskovassa myös viime vuonna.

22.3.2016 5:50

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään virkaveljensä, presidentti Vladimir Putinin Moskovassa.

Presidentin kanslian mukaan iltapäivällä alkavissa keskusteluissa esillä ovat Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet, mukaan lukien rajayhteistyö, sekä kansainväliset kysymykset, kuten Ukraina, Syyria ja arktinen yhteistyö.

Edellisen kerran Putin ja Niinistö ovat tavanneet viime vuoden kesäkuussa niinikään Moskovassa. Venäjän ja EU:n kireistä väleistä huolimatta presidentit ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä ja keskustelleet puhelimessa useaan otteeseen.

Presidentin viestintäpäällikön Katri Makkosen mukaan keskustelujen on tarkoitus alkaa kolmelta iltapäivällä. Niiden jälkeen presidenttien on määrä pitää yhteinen tiedotustilaisuus.

Tapaamisen on määrä kestää koko päivän ja keskusteluja saatetaan Makkosen mukaan jatkaa illallisen merkeissä. Niinistö palaa takaisin Suomeen tavattuaan suomalaista mediaa keskiviikkoaamuna.

– Tämä on osa Suomen pitkää linjaa, jossa presidentit ovat ajoista riippumatta käyneet kahdenvälisiä keskusteluja, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen viitaten EU:n ja Venäjän huonoihin väleihin Ukrainan tilanteen vuoksi.

 Jo kahdenvälisissä suhteissa on oikea repertuaari tärkeitä aiheita, alkaen maahanmuutosta ja itärajan ongelmista. Tässä tilanteessa myös globaaleilta aiheilta on vaikea välttyä.

Tapaamisen ajankohtaa ja asialistaa Tiilikainen pitää varsin mielenkiintoisena.

– Jo kahdenvälisissä suhteissa on oikea repertuaari tärkeitä aiheita, alkaen maahanmuutosta ja itärajan ongelmista. Tässä tilanteessa myös globaaleilta aiheilta on vaikea välttyä, hän sanoo.

IS listasi aiheita, jotka todennäköisesti nousevat esiin presidenttien tapaamisessa.

1. Pakolaiset ja itärajan tilanne

Venäjältä Suomeen virranneet pakolaiset puhuttivat jo helmikuussa Niinistön tavattua Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin Saksassa Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä. Tapaamisen jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa Niinistö ripitti Medvedeviä poikkeuksellisen kovin sanoin itärajan tilanteesta.

Myöhemmin kevään aikana Venäjältä tulleiden pakolaisten määrä on laskenut merkittävästi.

– Kahdenvälisten keskustelujen seurauksena aihe on ainakin toistaiseksi poistunut näyttämöltä, mutta varmaan sekin käydään ainakin lyhyesti läpi, arvioi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Venäjältä tulleiden pakolaisten määrä on laskenut merkittävästi.

2. Sotaharjoitukset ja turvallisuus

Helmikuussa Suomessa nousi poliittinen kohu, joka liittyi Yhdysvaltojen F-15-hävittäjälaivueen ja Stryker-miehistönkuljetusvaunujen harjoitteluun Suomessa keväällä ja kesällä. Eduskunnan puolustusvaliokunta valitteli hallituksen tiedottaneen asiasta heikosti.

Kangaspuro uskoo Pohjois-Euroopan turvallisuuspolitiikan nousevan keskeiseen osaan myös Moskovan keskusteluissa.

– Uskoisin että puhe kääntyy paljon julkisuudessa olleisiin sotaharjoituksiin Yhdysvaltain kanssa ja Suomen ja Naton välisiin suhteisiin sekä pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön, hän ennustaa.

UPI:n Teija Tiilikaisen mukaan myös arktiseen yhteistyöhön liittyen voi löytyä kiinnostavaa puhuttavaa Suomen aloittaessa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana ensi vuonna.

– Siihenkin liittyy paljon tärkeitä aiheita.

Helmikuussa Suomessa nousi kohu muun muassa Stryker-miehistönkuljetusvaunujen harjoittelusta.

3. Syyrian sota ja rauhanneuvottelut

Syyrian sodassa keskeiseksi osapuoleksi muodostunut Venäjä ilmoitti toissa viikolla yllättäen vetävänsä suurimman osan joukoistaan ja runsaasti pommituksia tehneistä lentokoneistaan maasta. Syyrian hallitsijaa Bashar al-Assadia tukevalla Venäjällä katsotaan olevan keskeinen rooli myös samoihin aikoihin uudestaan alkaneissa rauhanneuvotteluissa.

Tiilikaisen mukaan Putin saattaa valottaa Niinistölle myös syitä Syyriasta vetäytymiseen.

– Kenties saamme kuulla päätöksen taustoista jotain, mitä aiemmin ei ole julkisuuteen kerrottu. Kaikkihan ovat toiveikkaita, että Syyrian rauhanprosessissa päästäisiin etenemään, Tiilikainen sanoo.

Venäjä ilmoitti toissa viikolla vetävänsä suurimman osan joukoistaan Syyriasta.

4. Taloustilanne ja pakotteet

Keskeisiin aiheisiin kuuluvat varmasti talous ja EU:n Venäjälle Ukrainan-toimien seurauksena asettamat pakotteet sekä niiden ja Venäjän vastapakotteiden vaikutus maiden talouksille. Tiilikaisen mielestä lienee selvää, että Putin pyrkii löytämään keinoja pakotteiden purkamiseen tai kiertämiseen.

– EU-tasoisten pakotteiden ohittaminen on hankalaa mutta Suomelta voidaan yrittää etsiä ymmärrystä niiden haitallisuudesta. Mutta tämä ei ole meille mitenkään uutta ja Suomen linja on ollut tässä ihan selvä. Suomen johto on kaikissa yhteyksissä alleviivannut pakotteiden purkamisella olevan tietyt ehdot, ja ilman niiden täyttymistä pakotteista ei luovuta, Tiilikainen pohtii.

Tiilikaisen mukaan on myös mielenkiintoista seurata, minkälaista viestiä Venäjän media tapaamisesta ja pakotteiden tulevaisuudesta kertoo.

– Venäjän mediahan elää tunnetusti aina ihan omaa elämäänsä.

Talouspakotteet ovat tyhjentäneet kauppojen hyllyjä.

5. Suomen ja Venäjän kahdenväliset suhteet

Yksi tapaamisen tarkoituksista on maiden välisen talousyhteistyön lujittaminen. Tähän viittaa myös elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) tapaaminen venäläisen virkaveljensä Aleksei Uljukajevin kanssa osana presidenttien vierailua.

– Tässä taloustilanteessa on sekä Suomella että Venäjällä omat intressinsä löytää keinoja, joilla talousyhteistyötä voidaan nykyisessä tilanteessa kehittää ja viedä eteenpäin, Kangaspuro sanoo.

Tämän työn osana Kangaspuro näkee myös entisen pääministerin Esko Ahon (kesk) ehdokkuuden Venäjän suurimman pankin, EU:n pakotelistalla olevan Sberbankin hallitukseen.

Tiilikaisen mielestä Suomen nykyinen asema osana eurooppalaista yhteisöä on varsin selkeä verrattuna takavuosiin, jolloin Suomen johtajat esiintyivät välittäjinä Venäjän ja länsivaltojen välillä.

– Suomi on halunnut ottaa etäisyyttä siihen välittäjyysajatukseen, mikä on ollut ihan perusteltua.

Esko Aho on ehdolla pakotelistalla olevan Sberbankin hallitukseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?