Oolannin sotaväenotto - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Oolannin sotaväenotto

Kuvituskuva
Julkaistu: 21.3.2016 11:32

Elämme sotaharjoitusten aikaa.

Myös Itämeren piirissä on kaikenlaista voimainnäyttöä. Nato on lisännyt läsnäoloaan etenkin Baltian maissa. Venäjä vastaa omilla toimillaan. Siitä voi aina kiistellä, kumpi aseiden kalistelun aloitti.

Suomessakin harjoitellaan, ja hyvästä syystä. Toukokuussa lentää Yhdysvalloista osasto hävittäjiä Karjalan lennostoon. Vierailu on osa ilmavoimien normaalia toimintaa. Koneet harjoittelevat Suomen Hornetien, mahdollisesti myös Ruotsin ja Norjan koneiden kanssa.

Venäjän armeija kuuluu harjoitelleen muun muassa Ahvenanmaan miehittämistä. Puolustusministeri Jussi Niinistö on siitä viileästi todennut, että ”harjoituksesta on vielä pitkä matka käytäntöön”.

Ahvenanmaa on virallisesti demilitarisoitu. Sinne ei saa rakentaa sotilaslaitteita tai varustuksia, eikä siellä saa pitää sotajoukkoja. Miehillä ei ole asevelvollisuutta – paitsi yli 12-vuotiaana saarelle muuttaneilla. Jotkut ahvenanmaalaiset kuitenkin käyvät armeijan vapaaehtoisesti.

Ahvenanmaan aseman eriskummallisuus juontuu Krimin sodasta 1854–1856. Englantilaiset ja ranskalaiset hyökkäsivät Ahvenanmaalle ja tuhosivat keskeneräisen Bomarsundin linnoituksen, josta oli tulossa Viaporin kokoinen venäläinen linnoituskaupunki.

Sopimuksissa ei kiistetä Suomen oikeutta tarvittaessa puolustaa Ahvenanmaata. Ensimmäinen ja toinen maailmansota osoittivat, että demilitarisointi koskee vain syvintä rauhantilaa. Näin on kriisiaikoina asiat aina tulkittu.

Vapaussodan melskeissä 1918 Ruotsi yritti kaapata Ahvenanmaan. Humanitaarisen avun varjolla se lähetti laivasto-osaston miehittämään saariryhmän. Punakaartilaiset jättivät saaret, mutta kohta Saksa lähetti sinne joukkojaan ja niin myös ruotsalaiset ja lähetettiin matkoihinsa.

Jatkosodan alla 1941 Ahvenanmaalle sijoitettiin rykmentin verran joukkoja. Panssarilaivat saattueineen suojasivat aluetta, kunnes saarille saatiin sekä linnoituksia että kenttä- ja rannikkotykistöä. Ehdittiin ennen vihulaista.

Suomen joukkojen pitääkin aina ehtiä Ahvenanmaalle ennen vihreitä miehiä. Neuvoa-antavaan kansanäänestykseen ei kriisin tullen ole aikaa, siksi pitää harjoitella ajoissa.

Puolustusministeriltä kysyttiin taannoin myös, miksi Ahvenanmaata puolustetaan, kun ahvenanmaalaiset eivät itse osallistu kuluihin. Niinistö totesi, että syynä ei sinänsä ole siellä asuvien ihmisten puolustaminen, vaan alueen strateginen merkitys Suomelle. Juuri näin, ei Savoakaan puolusteta vain savolaisten takia.

Maanpuolustuskursseilla siitä puhuminen ei ole enää kielletty.

Velvollisuus puolustaa maamme joka kolkkaa onkin aina ymmärretty. Suunnitelmat esikunnissa ovat ajan tasalla. Joukkojen siirtoja Ahvenanmaalle harjoitellaan. Maanpuolustuskursseilla siitä puhuminen ei ole enää kielletty.

Suomen puolustusvoimat on määrä uudistaa tällä vaalikaudella perusteellisesti. Niinistön mukaan ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan lakkauttaminen saattaisi säästösyistä tulla kysymykseen. Tulee pohtia, vastaako Dragsvik tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin.

Yksi luottamusta lisäävä toimi voisi olla yleisen asevelvollisuuden ulottaminen myös ahvenanmaalaisiin nuoriin miehiin. Nykyinen erivapaus on kaikin tavoin aikansa elänyt, kun luotsi- ja majakkalaitoskaan ei heitä enää tarvitse.

Dragsvikin varuskunta saisi lisää koulutettavia ja yhden perustellun lisän olemassaolon oikeutukselleen.

Kirjoittaja on kirjailija ja entinen EU-parlamentin jäsen.

Lisää aiheesta