Asiantuntija: Suomi karkottanut diplomaatteja Venäjälle 2000-luvulla – paljastuneet vakoojiksi - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Asiantuntija: Suomi karkottanut diplomaatteja Venäjälle 2000-luvulla – paljastuneet vakoojiksi

Kansainvälisen tilanteen kiristyminen on lisännyt vakoilijoiden kiinnostusta Suomea kohtaan. Eniten mielenkiintoa riittää Venäjällä.

Krimin jälkeen Krimin valtaaminen ja Ukrainan sota kiristivät lännen ja Venäjän välit erittäin viileiksi. Se on heijastunut myös vakoiluna.

18.3.2016 6:00 | Päivitetty 18.3.2016 7:46

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo julkaisi torstaina suorasanaisen vuosiraportin. Säpon mukaan joka kolmas venäläinen diplomaatti on agentti. Raportin mukaan maassa olisi kymmenkunta vakoilijaa, joista yksi on pakotettu poistumaan maasta. Säpon mukaan Venäjä ei ole enää pelkkä tiedustelu-uhka, vaan myös turvallisuusuhka on kasvanut.

Säpon mukaan Venäjä pyrkii vaikuttamaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan muun muassa väärän tiedon levittämisellä. Tarkoitus on manipuloida, hajottaa ja vaikuttaa demokraattiseen päätöksentekoon.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Ruotsin valtion viranomainen sanoo suoraan, että toiminnan taustalla on Venäjän valtio.

SUOMEN Suojelupoliisi on niukkasanainen venäläisten vakoilun suhteen. Supon ylitarkastaja Tuomas Portaankorva sanoo, että Suomella ei ole syytä muuttaa omaa linjaansa Ruotsin julkaisun vuoksi. Supon vuosikertomus 2015 julkaistaan muutaman viikon päästä.

– Vuoden 2014 vuosikertomuksessamme on todettu, että Suomeen kohdistuu tiedustelua kaikilta suunnilta. Tiedustelullisesti Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää.

KANSAINVÄLISEN poliittisen tilanteen kiristyminen on Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtajan Markku Kangaspuron mukaan lisännyt vakoilijoiden aktiivisuutta ja kiinnostusta myös Suomea kohtaan. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ja ennen Ukrainan sotaa toiminnassa oli pidempi suvantovaihe.

– Ukrainan sodan vuoksi idän ja lännen suhteet ovat lähes katkenneet. On aika luonnollista, että kun poliittinen ja diplomaattinen kanssakäyminen heikkenee, silloin käytetään muita keinoja tiedon hankkimiseen. Kun ollaan pakotteiden ja vastapakotteiden kierteessä, se tuottaa myös tällaisia ilmiöitä kuten vaikuttamisyritykset ja vakoilu.

Kangaspuro sanoo, että hänellä on tiedossaan, että myös Suomesta on tehty 2000-luvulla diplomaattisia karkotuksia, kun henkilö on paljastunut vakoilijaksi.

– Törkeitä tapauksia ei ole ollut ainakaan julkisuudessa. Niitä ei ole usein, eikä minulla ole tarkkaa tietoa määristä, mutta sen tiedän, että niitä on ollut.

Lue vakoilusta lisää päivän Ilta-Sanomista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?