Tässä on Simo Häyhän tuliasema Kollaalla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tämän kiven takana oli tarkka-ampuja Simo Häyhän tuliasema

Tarkka-ampuja Simo Häyhällä oli kaksi suosikkituliasemaa Kollaalla. Niistä toisella hän vieraili, kun Karjala oli vallattu takaisin.

12.3.2016 8:26

MAAILMAN tunnetuimpien tarkka-ampujien joukkoon luettava Simo Häyhä saavutti maineensa lyhyen, hieman yli kolme kuukautta kestäneen sotatiensä aikana talvisodassa.

Virallisesti yli 219 vihollista kiväärillä ampunut Häyhä toimi valtaosan ajastaan oman komppaniansa alueella. Häyhän 6. Komppania oli saanut puolustettavakseen JR 34:n kenties kiperimmän lohkon Kollaanjoella Laatokan pohjoispuolella. Loimolaa kohti vievä maantie kulki juuri Häyhän komppanian vastuualueen läpi.

Se oli raskas suunta puolustaa, mutta tarjosi Häyhän kaltaiselle tarkalle ampujalle myös runsaasti maaleja.

Simo Häyhä palasi talvisodan maisemiin Kollaalle kesäkuussa 1942. Seurueeseen kuulunut JR 34:n pastori Antti Rantamaa pyysi Häyhää näyttämään paikan, jota hän piti tuliasemanaan. Aseen puuttuessa Pystykorva-kiväärin virkaa teki taistelumaastosta poimittu puukeppi.

SUOMALAINEN JR 34 oli asettunut Kollaanjoen rantaan joulukuun 1939 alussa ja varustanut asemansa Kollaanjoen varteen. Kollanjoki oli todellisuudessa vähäinen puro. Pääpuolustuslinja, jolla ei juurikaan ollut syvyyttä, noudatteli puron juoksua maastossa.

Ampumalahjojensa vuoksi Simo Häyhä valikoitui jo sodan alkupäivinä oman komppaniansa tarkka-ampujaksi. Häyhä katsasti itselleen kaksi hyvää tuliasemaa pääpuolustuslinjan etupuolella nousevien kivien suojasta. Niiden tarjoamasta tähystyssuojasta avautui hyvä ampuma-ala maantien suuntaan ja suoaukealle.

VENÄLÄISTEN hyökkäystaktiikka oli varsinkin talvisodan ensimmäisen kuukauden joulukuun aikana häkellyttävän suoraviivaista ja miehiä kuluttavaa. Ilman lumipukua olevat jalkaväkimiehet kahlasivat hangessa kohti suomalaisten ja Häyhän tuliasemaa. Venäläiset sotilaat olivat hyviä maaleja kiven takana passissa olleelle Häyhälle.

VAIKKA tarkkaa kirjanpitoa Häyhän tarkka-ampujana ampumista vihollisista ei ole, on otaksuttavaa, että valtaosan tarkka-ampujana tekemistään kaadoistaan hän teki juuri joulukuun aikana. Yhden päivän aikana hän kertoi ampuneensa 25 vihollisen sotilasta. Ja todennäköisesti Häyhä käytti kahta ennalta katsomaansa tuliasemaa omien linjojen edestä.

Kun Häyhän maine kiiri, hän kävi ampumassa myös naapurikomppanioiden puolella. Silti hänen hänen talvisodan tärkein työpaikka olivat oman komppanian edustalle varustetut kaksi tuliasemaa. Häyhä haavoittui vaikeasti talvisodan loppupuolella.

KUN Karjala ja Kollaan tarunhohtoiset taistelumaastot oli vallattu takaisin, palasi sotainvalidi Simo Häyhä kesäkuussa 1942 tutuille paikoille. Tuolloin Häyhä oli jo koko kansa tuntema sotasankari. Seurueessa ollut JR 34:n pastori Antti Rantamaa oli mukana.

Rantamaa ymmärsi hyvin matkan julkisuusarvon ja pyysi Häyhää asettumaan kuvaan paikalle, jossa hän Kollaalla saavutti maineensa. Häyhä etsi tutun paikan, otti puunkarahkan kuvaamaan Pystykorva-kivääriä ja asettui kivien väliin.

”Täst mie niit kyttäilin ussein, ja monnii vanjoi kaadoin”, Rantamaa kirjoitti TK-kuvan saatetietoihin.

Pasi Jaakkonen

Voit lukea lisää Simo Häyhästä IS:n uudesta erikoislehdestä. Se kuuluu myös IS Extran valikoimiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?