Kotimaa

Näin kenttätykistön mullistanut suomalaiskeksintö toimii – testaa itse

Julkaistu:

HISTORIA
Kenttätykistön korjausmuunnin antoi puolustusvoimille ratkaisevan edun kesän 1944 torjuntataisteluissa.

SUOMALAISEN kenttätykistön ampumamenetelmät olivat aikaansa edellä jatkosodan lopulla. Tuli oli tarkempaa ja vaikutukseltaan tehokkaampaa kuin saksalaisilla aseveljillä – puna-armeijasta puhumattakaan.

Miten se oli mahdollista?

Tykistö ampui jo jatkosodan alussa hyvin, mutta kenttätykistön ampumakoulun opettajana toimineen majuri Unto Petäjän keksimä korjausmuunnin paransi tilannetta entisestään. Tykistökenraali V.P. Nenonen ymmärsi Petäjän työn merkityksen heti ja määräsi kenttätykistön ottamaan korjausmuuntimet käyttöön vuonna 1943.

Korjausmuuntimen avulla suomalaiset saattoivat esimerkiksi kesä-heinäkuussa 1944 ampua jopa lähes 250 putkella pienelle alueelle Pyöräkankaan maastoon, josta puna-armeijan suurhyökkäys tuli. Näin suomalaisten tuli hajotti jopa 30 kertaa vihollisen pataljoonan suuruisen tai sitä suuremman hyökkäysryhmityksen heti alkuvaiheessa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Korjausmuunnin siirsi ampuma-arvojen laskennan etulinjasta tuliyksiköihin.

– Se oli aivan ratkaiseva helpotus tulenjohdolle ja tulen keskittämiselle, joka on keskeinen päämäärä, kertoo eversti evp. Matti Koskimaa IS:lle.

– On aivan eri juttu ampua sata kranaattia tietylle samansuuruiselle alueelle kymmenessä sekunnissa tai kymmenessä minuutissa. Mitä lyhyemmässä ajassa sen ampuu, sitä suuremmat tappiot vihollinen kärsii.

Lue lisää Talin-Ihantalan kenttätykistöstä Ilta-Sanomien uudesta historialehdestä Simo Häyhä ja 12 muuta sotien legendaa.



Yllä oleva korjausmuunnin ei näy kaikilla mobiililaitteilla. Voit nähdä sen myös täältä.

Näin korjausmuunnin toimii

- Etulinjassa toimiva tulenjohtaja ei itse käytä korjausmuunninta, vaan korjausmuuntimet ovat tuliasemissa eli tykkien luona. Tulenjohtaja kuitenkin ilmoittaa puhelimella tai radiolla oman tähystyssuuntansa maaliin. Tulenjohtajan tähystyssuunta maaliin ja tykkien ampumasuunta olivat vain harvoin samat.

- Jos tulta joudutaan korjaamaan, tulenjohtaja määrittää tarvittavat korjaukset omaan tähystyssuuntaansa nähden. Tähystyssuuntaansa nähden sivusuunnassa tarvittavan korjauksen hän määrittää ensin piiruina ja muuttaa sen metreiksi. (Ympyrä on 6 000 piirua, kilometrin päässä 1 piiru on 1 metri maastossa). Tähystyssuuntaan nähden maalin eteen tai taakse menneen tulen korjauksen hän arvioi suoraan metreinä. Korjauksen hän antaa tulikomennossaan metreinä: esimerkiksi ”vasempaan 200, jatka 100”.

- Tulipatterissa patteriupseeri muuntaa nämä tulenjohtajan antamat korjaukset korjausmuuntimen avulla patterin sivusuunnan ja matkan korjauksiksi.

- Korjausmuuntimen tasolla oleva ruudukko esittää patterin ampumasuunnan ja -etäisyyden korjauksia metreinä. Läpinäkyvä, pyörivä osa on nimeltään tähystyslevy, jonka ruudukko kuvaa tulenjohtajan tähystyssuuntaansa nähden tekemiä korjauksia metreinä.

- Pystysuunnassa liikkuvasta sivusuuntalevystä näkee, paljonko patterille sivusuunnan korjauksena tuleva metrimäärä on piiruina kyseisellä ampumaetäisyydellä. Tykin suuntauksessa käytetään piiruja.

- Korjaukset saadaan asettamalla tähystyslevyn reunassa oleva tähystyssuuntaa vastaava lukema levyä pyörittämällä yhtymään ampumasuuntaa osoittavaan lukemaan. Saadessaan korjauksen sisältävän tulikomennon (esimerkiksi ”vasempaan 200, jatka 100”), patteriupseeri siirtää esimerkiksi kynänsä keskipisteestä lähtien korjauksen edellyttämälle paikalle tähystyslevyssä. Sitten hän katsoo ampumasuunnassa tähystyslevyn alla olevan tason ruudukosta korjauksen ampumamatkaan metreinä ja pystysuorien viivojen avulla sivusuuntalevystä saatavan sivusuunnan korjauksen piiruina.

- Tulenjohtajan ei näin tarvinnut tietää ampuvaa tuliyksikköä ja sen ampumasuuntaa. Ilmoitetun tähystyssuunnan ja korjausmuuntimen avulla voitiin tuliasemassa korjata tuli maaliin.

Lähde: Samuel Fabrin / Museo Militaria

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt