Näin tykistön mullistanut keksintö toimii – testaa itse - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin kenttätykistön mullistanut suomalaiskeksintö toimii – testaa itse

Tulenjohtaja antaa tulikomennon. Kuva jatkosodan alkuvaiheesta Häsälästä.

Tulenjohtaja antaa tulikomennon. Kuva jatkosodan alkuvaiheesta Häsälästä.

Julkaistu: 10.3.2016 6:32

Kenttätykistön korjausmuunnin antoi puolustusvoimille ratkaisevan edun kesän 1944 torjuntataisteluissa.

SUOMALAISEN kenttätykistön ampumamenetelmät olivat aikaansa edellä jatkosodan lopulla. Tuli oli tarkempaa ja vaikutukseltaan tehokkaampaa kuin saksalaisilla aseveljillä – puna-armeijasta puhumattakaan.

Miten se oli mahdollista?

Tykistö ampui jo jatkosodan alussa hyvin, mutta kenttätykistön ampumakoulun opettajana toimineen majuri Unto Petäjän keksimä korjausmuunnin paransi tilannetta entisestään. Tykistökenraali V.P. Nenonen ymmärsi Petäjän työn merkityksen heti ja määräsi kenttätykistön ottamaan korjausmuuntimet käyttöön vuonna 1943.

Korjausmuuntimen avulla suomalaiset saattoivat esimerkiksi kesä-heinäkuussa 1944 ampua jopa lähes 250 putkella pienelle alueelle Pyöräkankaan maastoon, josta puna-armeijan suurhyökkäys tuli. Näin suomalaisten tuli hajotti jopa 30 kertaa vihollisen pataljoonan suuruisen tai sitä suuremman hyökkäysryhmityksen heti alkuvaiheessa.

Korjausmuunnin siirsi ampuma-arvojen laskennan etulinjasta tuliyksiköihin.

– Se oli aivan ratkaiseva helpotus tulenjohdolle ja tulen keskittämiselle, joka on keskeinen päämäärä, kertoo eversti evp. Matti Koskimaa IS:lle.

– On aivan eri juttu ampua sata kranaattia tietylle samansuuruiselle alueelle kymmenessä sekunnissa tai kymmenessä minuutissa. Mitä lyhyemmässä ajassa sen ampuu, sitä suuremmat tappiot vihollinen kärsii.

Lue lisää Talin-Ihantalan kenttätykistöstä Ilta-Sanomien uudesta historialehdestä Simo Häyhä ja 12 muuta sotien legendaa.

Yllä oleva korjausmuunnin ei näy kaikilla mobiililaitteilla. Voit nähdä sen myös täältä.

Tuoreimmat osastosta