Tällainen on Suomen ensimmäinen satelliitti: 34 senttiä korkea, painaa neljä kiloa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tällainen on Suomen ensimmäinen satelliitti: 34 senttiä korkea, painaa neljä kiloa

Suomen ensimmäinen satelliitti on kooltaan ja ulkonäöltään kuin reiluhko maitotölkki. Koko tai näkö ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa: tästä hetkestä on haaveiltu pian 30 vuotta.

2.3.2016 19:32

Ulkomuoto on vaatimaton. 34 senttiä korkea, muistuttaa maitotölkkiä, painaa neljä kiloa. Kärjestä töröttävät mittanauhasta (siitä keltaisesta ja taipuisasta) leikatut antennit.

Mutta silti se on vaikuttava. Liki 30 vuoden haaveilun jälkeen siinä se viimein seisoo, valmiina, Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1.

Aalto-1 esiteltiin keskiviikkona Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa Espoossa. Se oli lukitussa pleksilaatikossa suojassa epäpuhtauksilta.

Aalto-1 – se on samalla ensimmäinen Suomeen rekisteröity avaruusalus – paljastettiin keskiviikkona 2. maaliskuuta Aalto-yliopistolla.

Professori Jaan Praks kertoo Suomen ensimmäisen satelliitin toiminnasta yllä olevalla videolla.

Lama kaatoi HUTSATin

Tarkennetaan sen verran, että tätä kyseistä satelliittia ei missään nimessä ole väkerretty kolmeakymmentä vuotta. Voidaan kuitenkin sanoa, että niin kauan ensimmäisestä omasta satelliitista on haaveiltu.

Vuonna 1987 nimitettiin Suomen ensimmäinen avaruustekniikan professori. Hän oli savonlinnalainen Martti Hallikainen (s. 1946). Hän alkoi 1990-luvun alussa johtaa HUTSAT (Helsinki University of Technology Satellite) -hanketta, jonka päämääränä oli laukaista satelliitti maata kiertävälle radalle vuonna 1998 Ranskan Guayanasta.

Satelliiteille on käynyt aikain saatossa hieman samoin kuin kännyköille: teknologia on kehittynyt, koko pienentynyt. Vaikka HUTSAT olikin satelliiteista pienimmästä päästä, Aalto-1:n verrattuna se oli melkoinen Mobira. Se painoi viisikymmentä kiloa ja vastasi kooltaan muutoin kuvaputkitelevisiota.

Lupaavasti alkaneelle HUTSAT:ille kävi lopulta köpelösti.

– Se kaatui silloiseen lamaan ja rahoitusongelmiin. Silloin ei pystytty rakentamaan näin pieniä laitteita kuin nykyisin ja niiden rakentaminen ja laukaiseminen oli huomattavasti kalliimpaa, kertoo professori, Aalto-1 -projektin vetäjä Jaan Praks.

Opiskelijatyönä

Idea Aalto-1:stä syntyi 2010 ja sen tarkempi suunnittelu alkoi 2012. Satelliitti tehtiin opiskelijatyönä ja Praksin arvion mukaan sen suunnitteluun ja rakentamiseen on osallistunut yli sata opiskelijaa.

Laatupäällikkö Tuomas Tikka, systeemisuunnittelija Antti Kestilä ja elektroniikkasuunnittelija Janne Kuhno laboratoriossa Espoon Otaniemessä. Kädessä ei ole oikea satelliitti, vaan mallikappale.

Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat olleet mukana VTT, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos.

Satelliitti kantaa sisällään erilaisia hyötykomponentteja, joista esimerkkinä mainittakoon spektrikamera, jolla käytännössä kuvataan erittäin tarkkaa kuvaa maasta.

– Hyötykomponentit ovat kaikki täysin uutta teknologiaa, Praks sanoo.

Avaruuskestävä mittanauha

Praks sanoo, että vaikka satelliitin valmistuminen on tärkeä päivä, ne tärkeimmät ovat vasta edessä.

– Olemme vasta puolimatkassa, sillä päätavoite on päästä avaruuteen. Kaikki ne mittaukset, kokeet ja eksperimentit voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun olemme avaruudessa. Silloin se työ vasta alkaa.

Suomalainen satelliitti laukaistaan avaruuteen myöhemmin tänä keväänä Kaliforniasta.

– Silloin satelliitti kohtaa ensimmäisen haasteensa. Laukaisussa on erittäin kova tärinä, kovat G-voimat ja akustinen paine ja sen vaihtelu. Satelliitit voivat vaurioitua sen aikana.

Vaikkei etenkään avaruusteknologian kyseessä ollessa pitäisi olla ulkonäkökeskeinen, on pakko kysyä: miksi Suomen ensimmäisen satelliitin antennit on rakennettu teräksisestä mittanauhasta?

– Mittanauha on yksi edullisimmista muistimetalleista, jotka säilyttävät muotonsa erittäin hyvin ja kestävät pakkaamista satelliitin sisälle. Mittanauha on hyvin kätevä ja hyvin edullinen materiaali antennien rakentamiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?