Video: ”Kolmekorvainen” rusakko hämmentää Kainuussa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Video: ”Kolmekorvainen” rusakko hämmentää Kainuussa

Julkaistu: 1.3.2016 8:15

”Vaimolle en uskaltanut sanoa mitään, ettei se lähetä minua hourulaan.”

Sotkamolaisen Reino Korhosen piha on noin 30 kilometrin päässä Talvivaaran kaivoksesta.

Pihalla on syksystä asti käynyt kolmikorvainen rusakko.

– Jos se olisi Talvivaaran peruja, kolmikorvaisia olisi enemmän kuin yksi, Korhonen pohtii.

Kolmikorvainen rusakko on harvinainen näky.

Realistisena Kainuun miehenä hän ei löydä kolmannen sojottavan korvan takaa myöskään Tsernobylin laskeumaa.

Rusakkoja on enemmän kuin yksi, usein kolme, mutta kaksi muuta ovat kaksikorvaisia perusrusakoita.

Kolmikorvaisesta yksilöstä kertoi ensimmäisenä maakuntalehti Kaleva.

KOLMIKORVARUSAKKO on Sotkamon suurin luonnonihme sen koomin, kun Veikko Huovisen romaanihahmo Konsta Pylkkänen kertoi vieraileville dosenteille eli sen ajan kielellä ”maistereille” ja ”lisensseille” ampuneensa pyymetson.

Vakavasti otettavat lintuharrastajat ovat sen jälkeenkin yrittäneet bongata pyymetsoa, mutta huonolla menestyksellä. Viisi vuotta sitten yksi hyvä ehdokas jäi Rovaniemellä auton alle, mutta paljastui Oulun yliopistossa teerikanaksi, joka hormonaalisista syistä oli alkanut näyttää kukolta.

Huovisella itsellään oli täytettynä vanha koppelo, jossa oli ukkometson piirteitä.

KORHONEN päätti, ettei kolmikorvainen rusakko jää romaanitaiteen eikä uskon asiaksi. Niinpä hän hankki riistakameran. Tosin ihan aluksi hän ei tohtinut puhella kolmikorvasta ääneen edes kotona.

– Syksyllä se jo alkoi minulle vilahdella, mutta vaimolle en uskaltanut sanoa mitään, ettei se lähetä minua hourulaan.

Joulun alla Korhonen vihdoin otti asian varovasti puheeksi.

– Sanoin, että tulepa katsomaan täältä verhon raosta.

Vaimo tuli, näki ja uskoi, kun kerran omin silmin näki.

– Pojalle ei vielä uskallettu sanoa, kun se on vähän kärttyisä, Korhonen naurahtaa.

Viikko sitten Korhonen osti riistakameran.

– Pitihän se ottaa selvää, mikä kulkija siellä oikein on. Heinää se syö seitsemän metrin päässä ikkunasta joka yö ja kaikki korvat heiluvat eri tahtiin.

– Aluksi se oli opettelua. Sormiparistot hiipuivat ja kun ostin kuuden voltin akun, sitä ei ollut ladattu kaupassa, joten humpuukiin meni seuraavakin yö. Sitten laitoin akun älylaturiin.

Lopussa kiitos seisoi, ja kuvat onnistuivat hienosti.

ENTÄ mitä sanoo Suomen tunnetuin rusakkodosentti, Itä-Suomen yliopistossa rusakoiden ja metsäjänisten keskinäisiä syrjähyppyjä parhaillaan tutkiva Jaakko Pohjoismäki.

Hän katsoo kuvaa tarkkaan.

– Se on halki, repeytynyt jotenkin. Olisiko jäänyt kiinni tai huuhkaja napannut kynnellä.

Pohjoismäki muistaa yhden vastaavanlaisen tapauksen tai haaverin uraltaan rusakoiden korvamerkitsijänä.

Hän ei pidä mystisenä, että kolmas korva kykenee liikkumaan itsenäisesti ja eri tahdissa kuin kollegansa.

– Siinä ”lipareessa” ei ole tukirustoa, joka normaalisti kulkee korvan etureunaa pitkin.

Pohjoismäen mukaan rusakoita tavataan nykyisin yleisesti Oulun korkeudella ja Tornionjokilaaksossa asti.

– Kainuussa ne pärjäävät ihmisympäristössä talojen pihapiireissä ja maatalousvaltaisilla alueilla.

RUSAKKO eli peltojänis ja jänis eli metsäjänis risteytyvät halukkaasti keskenään. Pohjoismäen tutkimus aiheesta on viimeistelyä vaille.

– Kyllä rusakko on täällä (Sotkamon) taajamassa ihan kuningas, jänikset ovat menneet metsiin, Korhonen kertoo.

Hän ruokkii rusakoita.

– Naapurin emännät eivät kyllä tykkää, kun ne napsivat kukkapuskia.

Korhonen ei ole valituksille korvaansa lotkauttanut.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?