Niinistön 4 pilaria – näin presidentti on avannut ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteensa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Niinistön 4 pilaria – näin presidentti on avannut ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteensa

Tasavallan presidentti on puhunut muutamaan otteeseen neljästä pilarista, joiden varaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka rakentuu.

Presidentti Sauli Niinistö.­

24.2.2016 19:20 | Päivitetty 24.2.2016 19:20

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui tiedotustilaisuudessaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan neljästä pilarista.

Niinistön mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka muodostuu neljästä pilarista. Pilareista ensimmäinen on oma uskottava puolustuskyky.

Toinen Niinistön pilareista on läntiset kumppanuudet, johon kuuluvat EU, Ruotsi, Nato ja Yhdysvallat.

Kolmas pilari on hyvät suhteet ja hyvä yhteistoiminta Venäjän kanssa. Neljäs pilari on YK ja muut kansainväliset yhteisöt.

Pilarit hämmensivät osaa mediaa, ja Niinistö ei tällä kertaa avannut enempää ulko- ja turvallisuuspolitiikan pilariajatteluaan.

Niinistö on puhunut muutamaan kertaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan neljästä pilarista. Presidentti on ottanut neljä pilariaan esille muun muassa vierailullaan Merivoimissa Upinniemessä toukokuussa 2014 ja Yle Radio 1:n presidentin kyselytunnilla marraskuussa 2014.

– Näistä muodostuu tasapaino, jota on varjeltava, ja sen varassa voimme katsoa kohti tulevaisuutta, Niinistö summasi pilariajattelua presidentin kyselytunnilla 2014.

Presidentti on maininnut pilarit myös uudenvuodenpuheessaan 2015.

Näin Niinistö avasi pilarit suurlähettiläspäivien puheessaan

Perusteellisimman kuvauksen pilareista presidentti Niinistö antoi puheessaan suurlähettiläspäivillä viime elokuussa.

– Suomen turvallisuusaseman näen kokonaisuutena, joka seisoo useamman pilarin varassa. Niitä ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet sekä kansainvälinen järjestelmä, erityisesti sen rakenne, sääntöpohjaisuus ja hallittavuus. Nämä pilarit elävät koko ajan – heikentyvät tai vahvistuvat kehityksen myötä. Ne ovat myös keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Mutta mitä useampia pilareita meillä on, mitä vahvempia ne kannaltamme ovat ja mitä paremmassa keskinäisessä tasapainossa, sitä vakaampi on Suomen asema.

– Kylmän sodan päätyttyä kaikki pilarit alkoivat vahvistua, minkä seurauksena maamme turvallisuusasema parani. Kun muu Eurooppa alkoi massiivisen aseistariisunnan 90-luvulla, kukapa muu kuin me suomalaiset usein ostimme nuo ylijäämäaseet. Puolustuskyky vahvistui. Länsi-integraatio eteni nopeasti EU-jäsenyyteen asti. Nato-kumppanuutemme alkoi kehittyä. Lisäksi suhteet Venäjään kehittyivät myönteisesti ja ne myös vapautuivat siitä painolastista, mikä neuvostosuhteissa oli ollut. Vieläpä koko kansainvälinen järjestelmä näytti suuntautuvan kohti sääntöpohjaisuutta ja monenkeskisyyttä.

– Nyt päällä on kuitenkin toisenlainen kehitys, luultavasti pidemmän aikaa. Puolustuskykymme on resurssipaineiden puristuksessa juuri, kun uutta kykyä pitäisi luoda. Vaikka Suomen ja Venäjän keskinäiset suhteet ovat edelleen varsin hyvät, heijastuu laajempi kriisi myös niihin. Olemmehan mukana EU:n politiikassa ja pakotteissa. Kansainvälisessä järjestelmässä monenkeskisyys ja kansainvälisen oikeuden kunnioitus ovat haurastuneet.

– Miten sitten mennään tästä eteenpäin? En näe muuta vaihtoehtoa kuin sen, että vahvistamme niitä pilareita, mitä voimme ja koetamme pitää kaikkia niin hyvässä kunnossa kuin voimme. Etumme ei olisi turvautua vain yhteen pilariin, vaikka se näyttäisi kuinkakin hienolta, Niinistö sanoi puheessaan suurlähettiläspäivillä viime elokuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?