Puolustusvoimien erikoisjoukko pystyy ohjaamaan Hornetien JASSM-ohjukset maaliin maasta käsin – vastaus Venäjän S-400-uhkaan?

Suomella on erikoiskoulutettuja tulenjohtajia opastamaan tarvittaessa venäläisten ilmatorjuntaohjusten tuhoamista.

JTAC-tulenjohtajat osoittavat maaleja Hornet-hävittäjille.

15.2.2016 20:09

IS kertoi viime viikolla vakavasta uhasta, jonka Venäjän uusimmat ilmatorjuntajärjestelmät muodostavat kriisitilanteessa Suomen puolustukselle.

Venäjällä on käytössään erittäin kehittynyt S-400-ilmatorjuntajärjestelmä, jonka ohjukset kykenevät iskemään lentokoneita vastaan koko eteläisen Suomen alueella jopa 400 kilometrin päässä. Myös tehokkaampia järjestelmiä on tulossa käyttöön.

Muun muassa tätä uhkaa vastaan on Suomen ilmavoimien Hornetit varustettu amerikkalaisilla AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) -risteilyohjuksilla. JASSM-ohjusten ohjaaminen päin liikuteltavia ilmatorjuntayksiköitä on kuitenkin Suomen järjestelmillä vaikeaa.

Suomella tuhansia tulenjohtajia

Maalien osoitukseen on olemassa ainakin Hornetien oma Litening II -maalinosoituslaser ja tähtäyslaite sekä miehittämättömät ja miehitetyt tiedustelukoneet.

Perinteisempi tapa on yksittäiset sotilaat eli tulenjohtajat.

– Silmäpari on tietenkin yksi tapa varmistaa, että kohteen koordinaatit ovat oikein tai että kohde vielä on paikallaan, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Nämä tulenjohtajat, joita ovat vihollisalueelle soluttautuvat erikoisjoukkojen Joint Terminal Attack Controllerit (JTAC) hankkivat maalitiedon risteilyohjuksille.

Ilmatulenjohtaja JTAC (Joint Terminal Attack Controller) vastaa yhteistoiminnasta ilma-alusten ja maajoukkojen välillä.

– Suomi on kaikkien muiden A2G (ilmasta maahan) -toimintaan kykenevien maiden tapaan kouluttanut JTACeja (tai kansallisia versioita). Suomessahan meillä on tuhansia heitä jo tykistön puolella, nimellä ”tulenjohtaja”. Se että erikoisjoukkoihin koulutetaan JTAC-osaamista on nykyisin tavallista.

Tulenjohtoryhmä harjoituksissa Rovajärvellä toukokuussa 2013.

Muitakin tapoja on

Koska puolustusvoimat yleensä toimii niin, että vaihtoehtoja on ainakin pari, on realistista olettaa, että on myös muita tapoja maalittaa kaukovaikutukseen kykeneviä aseita, lisää Salonius-Pasternak. Julkisuudessa esillä on ainakin ollut Hornettien oma Litening II -podi.

Amerikkalaisilla ja Nato-joukoilla on maalin paikantamista varten käytettävissään huomattavasti Suomea monipuolisemmat välineet.

Ilmavoimien entinen komentaja, kenraaliluutnantti Matti Ahola arvioi, että Nato-maita vastaan Venäjän lopulta melko vähälukuisista ilmatorjuntayksiköistä ei olisi vastusta kovin pitkään.

– Nato-mailla kestäisi 1–3 päivää, niin näitä ilmatorjuntaohjuksia ei enää olisi.

Suomi ei kuitenkaan voi Naton tai Yhdysvaltain tiedustelun varaan voi omaa puolustustaan laskea, huomauttaa Salonius-Pasternak.

– On tietenkin mahdollista, että meillä on kuva siitä, mitä voisimme mahdollisesti saada esimerkiksi USA:lta. Mutta koska emme kuulu NATO:on eikä meillä ole puolustussopimusta USA:n kanssa, olisi suoraan sanoen vastuutonta, jos puolustusvoimat tekisi puolustussuunnittelua sen varassa, että saamme muilta niin tarkkaa ja ajankohtaista tiedustelutietoa, että yksittäisiä iskuja voitaisiin maalittaa sen perusteella.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?