Kotimaa

Näillä liikkeillä Hornet-lentäjä voi pelastautua Venäjän huippuohjukselta

Julkaistu:

Kenraaliluutnantti Matti Aholan mukaan Venäjän tehokkaat ilma­torjuntaohjukset ovat vakava ja jatkuvasti kasvava uhka Suomen ilmapuolustukselle.

VENÄJÄN ylivoimainen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä aiheuttaa kriisitilanteessa vakavan uhan Suomen ilmapuolustukselle, varoittaa kenraaliluutnantti Matti Ahola, ilmavoimien entinen komentaja.

– Kyseessä on vakava uhka, jonka määrä kasvaa koko ajan ohjusteknologian kehittyessä, Ahola toteaa IS:lle.

Ex-komentaja muistuttaa, että Venäjälle äärimmäisen tärkeällä Pietarin alueella on erityisen vankka ilmapuolustus pääkaupungin Moskovan tapaan. Venäjä on parhaillaan ottamassa käyttöön uusimpia ilmatorjuntaohjuksiaan, jotka pystyvät iskemään peräti 400 kilometrin päässä.

– Venäjän uudet ohjukset ylettyvät lähes koko Etelä-Suomen ylle. Tätä uhkaa ei voi missään tilanteessa aliarvioida ja Suomen pitää ottaa se huomioon kaikessa toiminnassaan, Ahola toteaa.


Aholan mukaan Nato-maat ovat panostaneet hävittäjien kehittämiseen, kun taas Venäjä on panostanut nimenomaan ilmatorjuntaohjuksiin ja on tällä saralla maailman ehdotonta huippua.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


SUOMELLA ei olisi Aholan mukaan kriisitilanteessa resursseja tuhota Venäjän ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, vaan näin ollen suomalaishävittäjien ainoa mahdollisuus on suojautua ohjuksilta.

Suomen valvontajärjestelmät pystyvät havaitsemaan, kun Pietarista laukaistaan pitkän kantaman ilmatorjuntaohjus.

– Kun meidän hävittäjät lähetetään ilmaan, niihin tulee olla jatkuva yhteys laukaisuvaroitusten osalta, Ahola kertoo, miten kriisitilanteessa toimittaisiin.


Suomen ilmavoimien lennonjohdossa lasketaan ilmassa olevien suomalaishävittäjien etäisyys ohjuksen lähtöpisteeseen, minkä jälkeen tiedetään, monenko minuutin päästä ohjus on vaarassa iskeä suomalaiskoneeseen.

– Kun ohjus saadaan tutkalla kiinni, niin tiedetään sen kohdealue suurin piirtein.


VENÄJÄN S400-luokan ilmatorjuntaohjukset pystyvät lentämään hyvin matalalla risteilyohjusten tapaan. Lisäksi ohjukset eivät käytä omaa tutkajärjestelmäänsä, kuin vasta 20–30 kilometrin päässä kohteestaan.


– Tutkatietojen perusteella ei voida vielä päätellä ohjuksen kohdetta. Ohjus valitsee itse kohteensa vasta aivan loppuvaiheessa ennalta ohjelmoitujen asetusten mukaisesti. Voidaan vain antaa varoitus kaikille vaara-alueella oleville koneille, Ahola toteaa.

Aholan mukaan Suomen Hornet-hävittäjissä on hyvä tutkavaroitin.

– Heti kun ohjus käynnistää oman tutkansa, niin koneessa on tarkka tieto ohjuksen tulosuunnasta.

– Siinä vaiheessa voidaan käyttää väistömenetelmiä, mutta kyseessä on niin vakava uhka, että koneen alkuperäinen tehtävä keskeytyy ja siirrytään itsepuolustukseen.


Hornetin ohjaaja voi yrittää hämätä ohjuksen tutkaa laukaisemalla ilmaan metallisilppua. Jos ohjus ei hämäänny, lentäjän tulee ohjata Hornetinsa aivan maan pintaan.

– Koneet lentävät tuolloin alle 50 metrin korkeudessa. Ilmatorjuntaohjus ei pysty toimimaan näin matalalla, vaan toivottavasti räjähtää maahan kovan kurvin jälkeen, Ahola kertoo.

Ohjuksen kaartokyky heikkenee suhteessa toimintamatkaan. Polttoaineen vähentyessä ohjus ei pysty kääntymään enää kovin rajusti, mikä voi mahdollistaa Hornetin onnistuneet väistöliikkeet.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt