Kotimaa

Sakaalit tulevat Suomeen – onko maamme valmis?

Julkaistu:

Villieläimet
Sakaalit etenivät Eurooppaan Balkanin kautta. Niitä on jo Virossa.

SAKAALIT ovat saavuttaneet Viron. Seuraava pysäkki on Venäjä, sitten Suomi.

Viranomaisilla ei ole vielä strategiaa, suljetaanko rajat, kuten villisikojen (sikarutto) kohdalla yritetään tehdä, vai toivotetaanko uusi eläinlaji tervetulleeksi Suomeen.

Kultasakaali, Canis aureus, on pohjoisafrikkalainen ja länsiaasialainen koiransukuinen petoeläin. Se on suurempi kuin kettu, mutta sutta pienempi.


– Paras olisi puhua euroopansakaalista, joka on kultasakaalin alalaji. Ne ovat kovaa vauhtia levittäytymässä kohti pohjoista, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) viestintäasiantuntija Riku Lumiaro.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


TANSKAN ensimmäinen kultasakaali havaittiin viime syksynä, kun yksi jäi auton alle Jyllannissa.

Virossa sakaalien läsnäoloa alettiin epäillä vuonna 2011. Varmuus saatiin helmikuussa 2013 koiran tapettua nuoren sakaalin Matsalunlahdella. Pian saatiin pätevää riistakamerakuvaa.


Lumiaron mielestä on enää ajan kysymys, kun sakaalit kävelevät Suomeen joko Karjalan Kannasta tai Laatokan takaa koukaten. Aluksi ehkä ihmetellään jälkijonoja, jotka ovat kuin sudella, mutta etutassujen lumenkuvajaiset ovat oudoksuttavan pieniä.

– Ensimmäinen varma havainto on riistakamerakuva, Lumiaro ennustaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


MITÄ sitten tapahtuu?

– Luulen, että reaktiot tulevat olemaan kielteisiä eikä kanta pääse vakiintumaan. Meillä on vallalla se ajatus, että Suomi kuuluu ”suomalaisille” eläimille.

Virossa ja Latviassa sakaalia silmäillään epätoivottuna ja epäilyttävänä vieraslajina ja useita on ammuttu.

Nettijulkaisun Biodivers Conserv artikkelissa (Trouwborst, Krofel & Linnell: Legal implications of range expansions...) pidetään todennäköisempänä sakaalin saapumista Baltiaan omin vainuin, sillä niitä liikkuu myös Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Puolassa.


– Pitää osata tehdä ero vieraslajin ja tulokaslajin välillä, Lumiaro korostaa.

– Jälkimmäiset leviävät omin jaloin tai siivin tai siementen mukana esimerkiksi ilmaston lämmetessä, ei ihmisten avustamina.


ARTIKKELISSA käsitellään pikkutarkasti sakaalien juridista statusta eri Euroopan maissa, EU:n luontodirektiiviä, luonnonsuojelusäädöksiä ja tehdään rajanvetoa suojelun, metsästyksen ja hävittämisen välillä.

Ongelmatiikkaa ei vähennä, että sakaalinaaraat voivat paritella koirien kanssa. Vapaan koiranpidon Itä-Euroopassa heiluvahäntäisiä sulhasia on kylien laiteilla tarjolla yllin kyllin.


SAKAALI on elellyt Balkanilla 1800-luvun loppupuolelta asti. Nykyisin se on melko yleinen Romaniassa ja Bulgariassa.

Eteneminen kohti Keski-Eurooppaa oli vilkasta 1950- ja 1980 -luvuilla. Kulkuväylinä sakaalit suosivat suurten jokien tasankoja ja merenrantoja, missä ei ole vaaraa törmätä susiin. Susien vähyyttä ja ilmaston lämpenemistä on pidetty sakaalien pohjoiseen leviämisen todennäköisinä syinä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt