Kotimaa

Matti Vanhanen: Ilmavoimien Hornetien seuraajiksi perusteltua valita ruotsalaisia Jas-hävittäjiä

Julkaistu:

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen pitää perusteltuna, että käyttöikänsä päähän tulevat Hornetit korvataan ruotsalaisilla Jas Gripeneillä.

PITÄISIKÖ Suomen muuttaa asemoitumistaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Venäjän arvaamattoman toiminnan takia? Tähän kysymykseen etsitään vastausta, kun hallitus kirjoittaa kevään aikana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen avasi keskustelun keskiviikkona omakustannekirjallaan Ulkopolitiikasta. Vanhasen mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle aito vaihtoehto, jos tilanne Itämeren alueella vain kärjistyy. Vanhanen toivoo Venäjän ymmärtävän, että sen toiminta muuttaa suomalaisten suhtautumistapaa.

– Jos lähialueemme vakaus järkkyy Venäjän toimesta, kääntyy viisari täällä – ei Venäjän, vaan Naton suuntaan. Viimeisten vuosien politiikalla muualla Euroopassa Venäjä on laittanut liikkeelle pallon, joka pyörii, Vanhanen kirjoittaa.

Vanhasen kantana kuitenkin on, että Suomen ja Ruotsin pitäisi pysyä sotilasliiton ulkopuolella, koska sillä tuettaisiin lähialueen vakautta ja ennakoitavuutta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy


VAKAUDEN voi saavuttaa Vanhasen mukaan joko keskinäisellä luottamuksella tai voimatasapainolla. Nämä ovat hänen mukaansa vaihtoehdot myös silloin, kun Suomessa puhutaan turvallisuuspolitiikan peruslinjasta.

– Moni Suomessa miettii, mitä Venäjä saa ympäristössään tehdä, ennen kuin se johtaa meillä johtopäätökseen, että luottamus ei enää riitä. Se raja on tarkka kuin veteen piirretty, ja tulkitsijalla on nyt oltava kärsivällisyyttä.

Suomi ja Ruotsi ovat tiivistämässä puolustusyhteistyötään selkein askelin, mutta auttaisivatko maat toisiaan hädän hetkellä? Vanhanen varoittaa rakentamasta vääriä illuusioita. Vapaaehtoisuuteen perustuva yhteistyö ei hänen mukaansa takaa sitä, että Ruotsi auttaisi Suomea tosipaikan tullen. Varmuuden saamiseksi maiden pitäisi solmia valtiosopimus puolustusliitosta. Kahden maan puolustusliitto ei kuitenkaan Vanhasen mielestä voi toimia, ellei mailla ole yhteistä ulkopolitiikkaa.


Tämä ei hänen mukaansa tarkoita sitä, ettei yhteistyötä kannattaisi syventää.

– Mitä parempaan ja tiiviimpään yhteistyöhön puolustusvoimamme kykenevät ja mitä paremmin niiden kulttuurit limittyvät keskenään, sitä varmemmaksi poliittinen ja sotilaallinen yhteistyömme kävisi kriisin sattuessa.


YHTEISTYÖ EU:n ja Ruotsin kanssa voi hänen mukaansa kehittyä vähitellen sellaiseen muotoon, jota on vielä vaikeaa ennustaa.

Vanhanen toivoo, että Suomi ja Ruotsi tiivistävät vuoropuheluaan turvallisuuspolitiikasta. Maan keskustelua on tärkeää seurata, koska Ruotsissa porvaripuolueet ovat jo Nato-jäsenyyden kannalla.

– Allianssin uudesta kannasta seuraa, että Sdp:n kannan muutos riittää tästä eteenpäin todella dramaattiseen muutokseen Ruotsin asemoitumisessa.


MATTI Vanhasen mukaan tiivistyvä yhteistyö Ruotsin kanssa nousee varmasti esiin, kun Suomi valmistelee hävittäjäkauppaa.

– Mikäli ruotsalaisvalmisteiset hävittäjät vastaisivat tarpeitamme, jokainen osaa nähdä millaisia myönteisiä kehitysnäkymiä kauppa voisi avata ilmavoimiemme yhteistyössä. Päättäjät joutuvat ratkaisun tausta-arvioinnissa nojaamaan hyvin suppeaan joukkoon ilmasodankäynnin teknologian osaajia, Vanhanen kirjoittaa.


Hornetien todennäköisinä seuraajina on pidetty Lockheed Martinin F-35:tä, Boeingin F/A-18 Super Hornetia, Saabin Jas Gripeniä, Dassaultin Rafalea tai Eurofighterin Typhoonia. Hankintapäätöksessä arvioidaan muun muassa koneiden suorituskykyä, niihin saatavia asejärjestelmiä ja järjestelmien yhteensopivuutta armeijan muuhun toimintaan.


KAUPPOJEN yhteydessä on mahdollista sopia myös vastakaupoista. Vanhasen mukaan Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyö puolustuksen alalla voisi parantaa koko alueen suorituskykyä.

– Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla, Vanhanen sanoo.

Edellytyksenä voisi hänen mukaansa kuitenkin olla, että Suomi saa huippulaatuista aseteknologiaa myös muualta.

Suomi ja Ruotsi voisivat kehittää yhteistyötään Vanhasen mukaan myös laivastojen hankinnoissa ja korjaustelakoissa.

Ota kantaa

Pitäisikö Suomen ostaa Ruotsista hävittäjiä?

Kyllä 52% Ei 48%
Ääniä yhteensä 3708

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt