Kommentti: Suomen yliopistoissa riittää kirveelle töitä

Julkaistu:

yliopisto
Olisi fiksumpaa karsia yliopistomaailman päällekkäisyyksiä huonoista yksiköistä alkaen, kuin leikata hyviltä, kirjoittaa Ilta-Sanomien uutistuottaja Mika Koskinen.
Yliopistojen irtisanomiset ovat potkut saaneiden kannalta ikävä asia. Keskustelu irtisanomisista on kuitenkin ollut varsin yksipuolista. Media on voittopuolisesti valinnut näkökulman, jonka mukaan yliopistolaitos on lintukoto, jota muun yhteiskunnan lainalaisuudet eivät koske.

Aloitetaan Helsingin yliopistosta. Yt-neuvottelut päättyivät keskiviikkona ”suuriin irtisanomisiin”, kuten Helsingin Sanomat kuvasi. Aika vähälle pohdinnalle on jäänyt se, pitääkö Helsingin yliopistossa olla 1 150 hallintovirkamiestä? Valtio ja kunnat ovat jo pitkään etsineet ja löytäneetkin keinoja hallinnon keventämiseksi, firmoista puhumattakaan.

Minulla ei ole elävää sidosta Helsingin yliopistoon. Uskallan silti väittää, että vuosikymmenten aikana sinnekin on syntynyt hallinnollisia rakenteita, joiden purkaminen ei millään tavalla uhkaa sen elinvoimaa. Pikemminkin päinvastoin toiminta yleensä tehostuu, kun himmeleitä puretaan ja toimintaa järkevöitetään.

Media on toistanut mielellään yliopistoväen sanomaa, jonka mukaan irtisanomiset uhkaavat tieteen ja koko Suomen tulevaisuutta. Helsingin yliopiston palkkalistoilla oli ennen yt-neuvotteluiden alkua 8 263 työntekijää. Siitä opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli 4 517 henkeä. Irtisanottujen joukossa oli 75 opettajaa ja tutkijaa, 1,7 prosenttia opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola pauhasi Helsingin Sanomissa, että”Helsingin yliopistoon kohdistuvat leikkaukset ovat suhteessa täysin kohtuuttomat”.

 

Helsingin yliopiston palkkalistoilla oli ennen yt-neuvotteluiden alkua 8 263 työntekijää. Siitä opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli 4 517 henkeä. Irtisanottujen joukossa oli 75 opettajaa ja tutkijaa, 1,7 prosenttia opetus- ja tutkimushenkilöstöstä.

Mielestäni rehtori Kola olisi voinut harkita retoriikkaansa vähän paremmin. Kola oli kuitenkin täysin oikeassa, kun hän sanoi, että hallituksen olisi pitänyt painottaa leikkaukset korkeakouluihin, joissa opetuksen ja tutkimuksen laatu eivät ole yhtä hyviä kuin Helsingissä. Vajaan 5,5 miljoonan asukkaan Suomessa on 15 yliopistoa, 6 yliopistokeskusta ja lähes 30 ammattikorkeakoulua.

Esimerkiksi kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon voi opiskella kymmenessä yliopistossa 11 eri paikkakunnalla, saksaa kuudessa yliopistossa ja historiaa (jota itsekin aikoinaan opiskelin) viidessä yliopistossa. Esimerkkejä riittäisi myös muilta tieteenaloilta. Suomen rahalliset ja älylliset resurssit ovat siten hajallaan ympäri Suomen. On liikaa liian pieniä yksiköitä, jotka tekevät päällekkäistä työtä niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin hallinnossakin. Tällainen touhu on tietysti kallista. Tieteen taso kärsii. Useiden tutkimusten mukaan tieteen ja opetuksen taso on sitä huonompi, mitä pienemmässä yksikössä sitä tehdään.

Juha Sipilän (kesk) perusporvarihallitus ajaa rakenteellisia uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon (sote-uudistus) sekä aluehallintoon, mutta yliopistomaailma saa jatkaa entisin rakentein. Hallitusohjelmaan on kyllä kirjattu tavoite, jonka mukaan tieteen ja tutkimuksen resursseja pitäisi hyödyntää tehokkaammin, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja työnjakoa selkeyttää, yhteistyötä lisätä ja osaamista koota kansainvälisesti kilpailukykyisiksi keskittymiksi. Lisäksi hallitus edellyttää korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta esitystä työnjaosta sekä tiedekuntien ja tutkimusyksiköiden tiiviimmistä yhteistyöstä.

Hallituksen yliopistopoliittinen linjaus näyttäää kuitenkin jääneen kuolleeksi kirjaimeksi. Sivistyspuolue kokoomus ei uskalla käydä harvennushakkuisiin, koska se pelkää kannatuksensa romahtavan. Vai muistaako joku, että yliopistoista vastaava opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen olisi pontevasti puuttunut asiaan? Pääministeripuolue keskustalle taas yliopistopolitiikka on aluepolitiikkaa, jonka mukaan yliopisto pitää olla joka niemessä ja notkelmassa.

Ota kantaa

Hyväksytkö koulutusleikkaukset?

Kyllä 65% En 35%
Ääniä yhteensä 10460

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt