SAK:n liitoissa valmistellaan suurfuusiota – vientialoista ay-liikkeen palkkanyrkki

Julkaistu:

Työmarkkinat
Liittojen yhdistymisestä syntyvä suurliitto saattaa tulevaisuudessa määritellä kaikkien palkankorotukset.

TYÖMARKKINOILLA ei ainoastaan väännetä yhteiskuntasopimusta.

Puuliitto, Metalliliitto, Paperiliitto ja Teollisuuden ammattiliittojen TEAM ovat ilmeisesti jo helmikuussa tekemässä aiesopimusta, jossa ne fuusioituvat yhdeksi liitoksi. Hanke on merkittävä. Tämä noin 300 000 palkansaajaa kokoava vientiliittojen ryhmä olisi käytännössä taho, joka tulevaisuudessa neuvottelisi palkankorotukset Suomessa.

Fuusiosopimuksen yksityiskohtia on hiottu alkuvuosi – kaikessa hiljaisuudessa.

IS:n tietojen mukaan liitot kuulivat siviilioikeuden professoria Heikki Halilaa asiantuntijana pari viikkoa sitten. Tie on avattu, sillä Paperiliitto on jo siirtymässä Hakaniemen torin varrelle Metalliliiton omistamaan Metallitaloon vuokralaiseksi Helsingissä.

Talossa majailee myös keskusjärjestö SAK.


JOHTAVIEN teollisuusliittojen yhdistyminen ei ole ajatuksena uusi.

Sitä on pohdittu aikaisemminkin, viimeksi viitisen vuotta sitten. Silloin hanke kaatui Metallin vasemmistosiiven vastustukseen, mutta nyt suurliitolle on selkeä tilaus. Fuusio jatkaisi SAK:n omaksumaa keskittämislinjaa. Jo aiemmin yksityinen palveluala on ryhmittynyt Palvelualojen ammattiliittoon PAMiin ja julkinen palveluala Julkisten ja hyvinvointialojen liittoon JHL:ään. Nyt sama saadaan teollisuuteen.

SAK:lainen palkansaajakenttä on liittofuusiolla jo täyttä päätä valmistautumassa uuteen työmarkkinoiden neuvottelumalliin.

Koko viime syksyn tökkineitä yhteiskuntasopimusneuvotteluja on pidetty esimerkkinä vanhentuneesta sopimuskulttuurista, joka vaatii uudistamista. Tilalle on tarjottu Ruotsin mallia, jossa vientisektori on määräävässä asemassa liittokohtaisissa palkkaneuvotteluissa. Malli käy SAK:n teollisuusliitoille ja työnantajien EK:lle. SAK:n vaikutusvaltaisimman vientiliiton Metallin puheenjohtaja Riku Aalto on aiemmin sanonut, että yksi ratkaisu työmarkkinakriisiin voisi juuri löytyä Ruotsin liittokohtaisten neuvottelujen palkkamallista. Aalto on avoimesti viestittänyt, että malli kiinnostaa Metallia. Aallon innostuksen ymmärtää: Metalli on vahvin vientialojen liitto Suomessa.

EK ilmoitti marraskuussa, että se ei tee enää keskitettyjä sopimuksia, vaan pyrkii liittokohtaisiin. Jos Ruotsin malli otetaan käyttöön, palkankorotusten taso ja raami määräytyvät käytännössä uuden suurliiton ja EK:n Teknologiateollisuuden välisissä neuvotteluissa. Niissä ratkaistaan palkankorotustaso, ei pelkästään teollisuudessa, vaan myös julkisella puolella kuten kouluissa ja sairaaloissa.


LIITTOJEN suurfuusiolla etsitään myös yhteistä voimaa perustettavaan palkansaajien keskusjärjestöön. Sitä on valmisteltu vuoden päivät. Nykyiset SAK:n ja STTK:n alaiset liitot siirtyisivät yhteisen keskusjärjestön alle. Hankkeen ulkopuolelle on jättäytynyt Akava, jonka tuleva asema on hämärän peitossa, jos yhdistyminen tapahtuu. Syksyllä julkisuuteen tihkui tietoja, että Akava olisi jo kosiskellut STTK:laisia liittoja leiriinsä. Toisaalta akavalainen Insinööriliitto on mukana keskusjärjestöhankkeessa.

IS:n tietojen mukaan uuden keskusjärjestön päämajaa kaavaillaan Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaan Postitaloon.

Tuskin ajatus yhteisestä keskusjärjestöstä oli ehditty esittää, kun alkoi pyörittely kuka oikeasti käyttää valtaa järjestössä. Vientiliittojen yhdistymisen ja vientivetoisen neuvottelujärjestelmän rakentamisen jälkeen asiaa ei enää tarvitse pohtia.

Postitalosta johdettavan keskusjärjestön ykkönen olisi Metalliliiton ympärille fuusioitunut suurliitto. Sen puheenjohtajasta tulee suomalaisen työmarkkinavallan ykkönen palkansaajapuolella.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt