Kotimaa

Mystisiä pamahduksia eri puolilla Suomea, kivitalon seinä halkesi – mistä on kyse?

Julkaistu:

Pauke
Kolme eri päivää, kolme eri paikkaa, mutta melkein sama kellonaika.
Ensin Kutemajärven, tuon seksifestivaaleista tutun pienen kangasniemeläisen kylän ”kaksoistärähdys” heti joulun jälkeen kello 17.30.

Sitten ”Toivakan pamaus” naapuripitäjässä uudenvuodenpäivänä kello 18.22.

Ja vielä Pohjois-Pohjanmaan ”loppiaisjäristykset” ja iso pamahdus noin kello 17.30.

Tapaukset uutisoitiin Kangasniemen Kunnallislehdessä, Keskisuomalaisessa ja Kalevassa. Syyn jäljille päästiin vain yhdessä tapauksessa: Pohjois-Pohjanmaalla on ainakin osittain ollut kyse sangen vähän tunnetusta, mutta ei tavattoman harvinaisesta ilmiöstä, jääjäristyksestä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Niitä on ollut tänä talvena ympäri Suomea ja erityisen paljon Oulun seudulla, kertoo Seismologisen laitoksen seismologi Tommi Vuorinen.

Kun maaperän vesi jäätyy, se laajenee, ja maaperä voi pamahtaa halki.

- Meillä oli vähäluminen alkutalvi ja kireät pakkaset tulivat äkkiä. Olosuhteet olivat otolliset, Vuorinen selittää.

Kalajoella jääjäristys tallentui seismologiselle mittauslaitteelle, mikä on harvinaista. Pamahdus kuului kauas Perämerelle.

– Se on epäselvää ja epävarmaa, tapahtuiko myös Toivakassa jääjäristys, Vuorinen sanoo.


Toivakassa pohdittiin jopa meteoriittia, mutta kukaan ei ollut nähnyt taivaalla valoilmiötä. Eniten kannatusta sai teoria isosta kotitekoisesta pommista.

”Voi sanoa, että koko mökki tärisi”, kuvaili Kutemajärven mies Tuomo Liukkonen kahta peräkkäistä tärähdystään Kangasniemen Kunnallislehdelle.

– Se jäi mysteeriksi, Vuorinen sanoo. Maanjäristystä Kutemajärvellä ei kuitenkaan ollut, sellaisen Seismologisen laitoksen herkät mittauslaitteet olisivat rekisteröineet.

– Jos ihminen tuntee maanjäristyksen, se näkyy silloin myös meidän verkossa, Vuorinen vakuuttaa.

Jääjäristys tapahtuu kosteassa pintamaassa, oikea maanjäristys on kallioperän siirros. Pintamaassa signaali vaimenee nopeasti eivätkä jääjäristykset yleensä taltioidu seismologisesti.

– Silloin emme voi paikantaa niitä tai mitata voimakkuutta.

Virallista nimeä etsitään

Vuorisen mukaan jääjäristykset ovat yllättävän huonosti tunnettu ilmiö, joita on kuitenkin kirjattu muistiin 1800-luvulta alkaen. Paljon tutumpi ilmiö on Tuhansien järvien maassa vesistöjen jääkansien tunnelmallinen paukahtelu.

Seismologian laitos odottaa parhaillaan Kielitoimistolta vastausta kysymykseensä, mikä olisi oikea termi.

– Olemme puhuneet jääjäristyksestä ja jääpaukusta ja routapaukusta. Englanniksi se on frost quake tai frost shock. Mahtaako sana paukkupakkaset tulla tästä ilmiöstä, Vuorinen kysyy.

Tie halkesi, taloon halkeamia

Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen: pakkanen voi aiheuttaa myös toisensyisiä paukahduksia. Ne eivät johdu veden laajenemisesta, vaan materiaalin supistumisesta.

Oulussa halkesi loppiaisena maantie ja puolenkymmentä taloa sai tuta seuraukset.


– Kuului kova pamaus. Vierestä meni maantie poikki ja talon kiviseiniin tuli halkeamia. Asfaltin halkeamisen paineaalto ilmeisesti kohdistui suoraan talon alaosaan. Talon kantavat rakenteet eivät kärsineet, kertoo Marko Jokinen.

Oulun yliopiston rakennustekniikan professori Rauno Heikkilä on varma, että kyseessä oli tiemateriaalin supistuminen pakkasessa ja lopulta tie pamahti halki.

– Teiden halkeamiset talvisin ovat vanhastaan tunnettu asia. Tämä pamahdusääni on meille vähän uusi asia, Heikkilä kertoo.

– Jääjäristyksiä on sitten voinut olla muualla, niistä en osaa sanoa.

Eikä tässä vielä kaikki: viime tiistaina ja keskiviikkona Länsi- ja Lounais-Suomessa tehtiin useita ääni- ja tärinähavaintoja. Seismologian laitos löysi vastauksen nopeasti: Alueella oli käynnissä Satakunnan lennoston pimeälentoharjoitus.

Katso videoraportti Kuusamosta, jossa pakkanen on jäädyttänyt lähes kokonaan kuuluisan Kiutakönkään kosken. Videolla upeita Oulangan kansallispuiston nettikameran kuvia. Kiutaköngästä voi seurata suorassa nettilähetyksessä osoitteessa http://oulankalw.oulu.fi/outacam.html.


Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt