Kotimaa

Tällainen oli Suomi 100 vuotta sitten – Tampereella lavantautiepidemia, yksityisautoja vain tuhatkunta

Julkaistu:

Historia
1916 Suomessa elettiin teollisuuden kasvukautta ja säännösteltiin elintarvikkeita.
Sata vuotta sitten Suomi kuului vielä autonomisena suuriruhtinaanmaana Venäjän keisarikuntaan. Vuosina 1914–1918 käyty ensimmäinen maailmansota oli seisauttanut eduskuntatyön 1914–15, mutta 1916 päästiin jälleen toimittamaan normaalit eduskuntavaalit.

Tällainen paikka Suomi oli vuonna 1916, sata vuotta sitten

  • Vuonna 1916 syntyi 79 653 henkeä ja kuoli 54 577. Kuolleena syntyi 2 124 lasta.
  • Vuosi 1916 lisäsi muuttoliikettä. Kaupunkien väkiluku kasvoi 6 840 hengellä ja maaseudun väkiluku väheni 7 563 hengellä.
  • 1916 solmittiin 19 297 avioliittoa. Avioliittoja purettiin 17 255 kappaletta, joista 463 erokirjan kautta ja 16 792 toisen puolison kuoleman kautta.
  • Vuoden 1916 lopussa Suomessa asui 3 325 003 henkeä, joista miespuolisia oli 1 655 911 ja naispuolisia 1 669 092.
  • Vastasyntyneiden elinajanodote oli miehillä 43,1 vuotta ja naisilla 49,2 vuotta.
  • Saastunut vesijohtovesi aiheutti Tampereella lavantautiepidemian, jossa kolmen kuukauden aikana menehtyi 279 kaupunkilaista.
  • Suomen talouskasvu kiihtyi ensimmäisen maailmansodankin aikana vuosina 1914–1917. Teollisuuden kasvuvauhti oli 1910-luvulla viisinkertainen maatalouteen verrattuna. Samalla palkkaerot maataloustyön ja teollisuustyön välillä kasvoivat – teollisuustyöväestön eduksi.
  • Suomen metsistä hakattiin vuosittain vajaat 30 miljoonaa kuutiometriä puuta, tästä yli 20 miljoonaa kuutiometriä oli polttopuuta.
  • Koko maan energiankulutus oli noin 205 gigawattituntia.
  • Lokakuussa 1915 perustettiin elintarvikevaliokunta, joka yhdenmukaisti tuotteiden hintoja. Yhdenmukaistetut rajahinnat koskivat ensin sokeria. Vuoden 1916 aikana hintasäännöstelyn piiriin joutuivat liha-, vilja- ja maitotaloustuotteet.
  • Suomessa oli 1910-luvun puolivälissä noin tuhat yksityisautoa, niistä kolmasosa Helsingissä.
  • Helsingissä oli noin 6 puhelinta 100 henkeä kohti, muualla Suomessa puhelimia oli alle 1 kappale 100 henkeä kohti.
  • Huviloita oli Suomessa runsaat tuhat ja itsenäistymisen aikoihin kolmisen tuhatta. Myös ensimmäiset siirtolapuutarhat syntyivät itsenäistymisemme aikoihin, Tampereelle 1916.
  • Oppikoulut jakautuivat viisiluokkaiseen keskikouluun ja kolmiluokkaiseen lukioon. Ruumiillinen kuritus oli jo kielletty kouluissa.
  • Suomen Kansallismuseo avattiin Helsingissä. Museorakennus oli valmistunut jo 1905.
  • Saksassa ollut suomalainen vapaaehtoisjoukko nimettiin Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoonaksi numero 27. Sen ilmoitettiin lähtevän Saksan itärintamalle.
  • Naiset saivat Suomessa oikeuden päästä opettajanvirkoihin kaikissa oppilaitoksissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt