Tuhannet sotilaat halusivat tämän raa’an kuvan jatkosodasta: paljasti ihmissyönnin rintamalla – ei herkimmille

Julkaistu:

Historia
Luvattomasti otettua kuvaa ”ryssän partion raatelemasta” miehestä myytiin markalla tai kahdella kappale.
Vajaat kolme vuotta sitten puolustusvoimat sai päätökseen suurhankkeensa ja avasi www.sa-kuva.fi -kuvapalvelunsa, jonka historialliset valokuvat avaavat ikkunan Suomen viimeisimpiin sotiin.

Kokoelman synkimpiin kuviin kuuluu eittämättä vuonna 1942 Seesjärvellä otettu otos.

Tämän jutun yhteyteen kuvaa on jouduttu rajaamaan sen raakuuden vuoksi, mutta alkuperäisen kuvan etualalla näkyy irrotettu miehen pää ja takana koivuissa riippuu osia miehen nyljetystä nahkasta.


Kuvan sodanaikainen saateteksti kertoo kuvasta seuraavasti:

”Erään ryssän partion raatelema mies. Kaksi muuta partion jäsentä sopivat keskenään kolmannen toverinsa murhaamisesta syödäkseen hänet sitten. Murha tapahtui ampumalla sen uhriksi joutuneen parhaillaan ajaessa partaansa. Paikalle osunut suomalainen partio yllätti parhaillaan keittiöpuuhissa olevat ryssät.

Kuvasta näkyy kuinka raakamaisesti on menetelty. Vas. on uhrin jalkaterät (nilkasta poikki), sitten toinen kämmen, pää, pään takana lonkkaluut, toinen jalkaterä, rintakehä, puussa riippumassa nyljetty nahka.

Toinen murhamiehistä oli suomalainen kommunisti, joka kehui lihan maistuneen erikoisen hyvältä.”

Ammuttiin ruoaksi

Kuvaa edeltänyttä tapahtumaa on selostettu teoksessa Tuntemattomien sotilaiden albumi (2014).

Neuvostoliittolainen kuuden hengen kaukopartio oli jäänyt kiipeliin Seesjärvellä ja syntyneessä taistelussa ainakin kaksi heistä oli kaatunut.

Jäljelle jäänyt neljän hengen ryhmä – johon kuului nyt enää kaksi ukrainalaistaustaista sotilasta ja kaksi suomalaista loikkaria – pääsi pakoon ja päätyi piileskelemään suomalaisten selustassa kaksi kuukautta.

Lopulta ukrainalainen sotilas mursi jalkansa. Siinä vaiheessa suomalainen loikkarialikersantti ampui hänet ja partion nälkäiset jäsenet söivät miehen.

Kolmihenkiseksi kutistunut partio yritti päästä takaisin omiensa luokse, mutta Seesjärvi oli sula eikä sen ylittäminen onnistunut ilman venettä.

Ruokavarannot olivat jälleen lopussa. Oli toisen ukrainalaisen vuoro kuolla.

Aseen laukaus havahdutti lähellä olleen suomalaispartion, joka lähtiessään tutkimaan äänen alkuperää yllätti neuvostoliittolaisen partion kaksi jäsentä keittopuuhista.

Ei löydy virallisista tiedoista

On hämärän peitossa, mitä kannibaaleille tapahtui kiinniottamisen jälkeen. Erään version mukaan heidät olisi tuomittu kuolemaan, mutta viralliset tiedot eivät tue väitettä.

Suomessa annettiin vuosina 1939–1946 yhteensä 681 kuolemanrangaistusta. Kuolemantuomioita väitöskirjassaan tutkineen hovioikeudenneuvoksen Jukka Lindstedtin mukaan teloitettujen määrä oli ainakin 528 ja suurin osa teloitetuista tuomittiin vakoilusta.

– Mikään tuomioista ei täsmää tuohon Seesjärven tapaukseen. Olen käynyt läpi kaikki kuolemantuomiot ja muistaisin kyllä, jos tuollainen henkirikos olisi tullut vastaan, Lindstedt sanoo.

Aake Kinnunen, yksi Tuntemattomien sotilaiden albumin tekijöistä kertoo, että kirjaa varten tehdyissä haastatteluissa uumoiltiin kuolemanrangaistuksen pannun täytäntöön ohi pöytäkirjojen.

– Tietojemme mukaan neuvostoliittolaisen partion johtaja sai varsinaisen äkkilähdön, josta ei virallisia papereita tehty.

Makaaberit kuvat myyntiin

Oli miten oli, kuvat syötäväksi paloitellusta sotilaasta jatkoivat omaa elämäänsä.

Kuvat oli otettu luvatta ja muuan turkulainen alikersantti valmistutti lomille päästyään otoksista kymmeniä kopioita. Hän myi kuvia toisille sotilaille rahaa, viinaa ja tupakkaa vastaan.


– Etulinjassa palvelevat kaupittelivat kuvia huoltotehtävissä olleille miehille, ilmiö oli varsin yleinen. Tämän tyyppisiä kuvia myytiin yleensä markalla tai kahdella kappale, Kinnunen kertoo.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Helsingin Sanomien irtonumerosta sai vuonna 1942 pulittaa kaksi markkaa; uudet kirjat liikkuivat 40–60 markan hinnoissa. Sotamiehen leipä oli tiukassa: päiväraha oli 10 markkaa, rintamalisällä 16.

On oletettavaa, että kuvia kopioitiin edelleen. Eräässä päämajan valvontaosaston kirjelmässä viitataan vuoden 1942 tapaukseen, jossa raakoja, luvatta otettuja kuvia oli myyty peräti 5 000 kappaletta. On mahdollista, että kyse on juuri tästä groteskista kuvasarjasta.

Kuvat päätyivät ennen pitkää myös Neuvostoliiton käyttöön, propagandistisiin Sotilaan ääni -lehtisiin.

Niissä tosin kerrottiin, että kuvan uhri on suomalaisten käsiin joutunut venäläinen sotavanki.

Lähteinä käytetty: Sari Näre & Jenni Kirves (toim.): Ruma sota - Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia (Johnny Kniga 2008); Olli Kleemola & Aake Kinnunen & Virpi Kivioja: Tuntemattomien sotilaiden albumi (Readme.fi 2014); Reijo Porkka: Sodasta kuvin (WSOY 1983).

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt