Kiertävätkö teinit nettipelaamisen ikärajoja tällä niksillä? Yhtiö: ”Vastuullinen käyttö on opittava kotona” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Kiertävätkö teinit nettipelaamisen ikärajoja tällä niksillä? Yhtiö: ”Vastuullinen käyttö on opittava kotona”

Paysafecard on käytännössä järjestely, jossa rahaa siirretään maksua vastaan PIN-koodin taakse verkkokäyttöä varten. Ilta-Sanomiin yhteyttä ottanut huolestunut vanhempi kertoi poikansa käyttävän Paysafecardia ikärajojen kiertämiseen.

Julkaistu: 28.12.2015 20:09

Lasten vanhemmat kyselevät entistä useammin, voiko pelaamisesta tulla ongelma.

Digitaalisten pelien eli tietokone-, konsoli- ja mobiilipelien pelaaminen aloitetaan yhä nuorempana. Pelistä on hyötyä ja iloa, mutta joillekin pelaamisesta voi tulla ongelma. Lisäksi alaikäiset yrittävät kiertää ikärajoja voidakseen pelata alle 18-vuotiailta kiellettyjä pelejä.

Ilta-Sanomiin yhteyttä ottanut äiti Pohjanmaalta on huolissaan lasten ja nuorten pelaamisesta ja siihen liittyvien ikärajojen liian helposta kiertämisen mahdollisuudesta.

– Esimerkiksi kioskeista voi minkäikäinen henkilö hyvänsä ostaa PaySafeCard-kortteja, joissa on koodi, jolla voi ostaa ja ladata netistä esimerkiksi K18-sotapelejä, äiti kertoo.

Hänen alaikäinen poikansa ostaa kymmenen euron kortteja. Hänen mielestään on ironista, että tupakkaa ei myydä alaikäisille eikä energiajuomia alle 16-vuotiaille, mutta aikuisten pelit sallivia kortteja myydään vaikka 5-vuotiaille.

– Kysyessäni asiaa kioskista sain vastaukseksi, että heidän vastuunsa ei ulotu pelejä tarjoaviin yhtiöihin, jotka ovat yleensä ulkomaalaisia, hän kertoo.

PaySafeCard: Lakeja noudatettava

Ilta-Sanomat kysyi Paysafecard-yhtiöltä, miten se valvoo jakelijoidensa hoitamaa myyntiä. Yhtiö korostaa, että ikärajoja pitää noudattaa.

– Maakohtaisia lapsia suojelevia lakeja on noudatettava myytäessä Paysafecardia. Paysafecardin myynnissä on noudatettava niitä sääntöjä, jotka koskevat tavaroiden ja palvelujen myyntiä alle 18-vuotiaille, Michaela Unger PaySafeCardista kertoi Ilta-Sanomille.

Hän painottaa, että vastuu on lopulta lasten huoltajilla.

– Kaiken tyyppisten maksuvälineiden vastuullinen käyttö on opittava kotona, hän painottaa.

Ongelmiin saa apua

– Varsinkin lasten ja nuorten digipelaamisen ongelmat on opittu tunnistamaan vasta viime vuosina. Myös lapsille ja nuorille voi kehittyä ongelmakäyttäytymistä pelaamisen suhteen, vaikka se onkin melko harvinaista, projektiasiantuntija Salla Karjalainen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Pelitaito-projektista kertoo.

Hän kertoo, että ulkomailla toimivat nettipelaamisen yhtiöt hoitavat usein ikärajan varmistamisen ns. rasti ruutuun -menetelmällä eli kysyvät vain, oletko 18-vuotias.

– Tällöin alaikäisten on mahdollista pelata heille sopimattomia pelejä. Tietysti, jos pelit ovat maksullisia, tarvitaan yleensä luottokorttimaksaminen ja se onnistuu vain täysikäisiltä, Karjalainen painottaa.

Karjalaisen mukaan peliongelmien näkökulmasta digipelaaminen ja rahapelaaminen eroavat toisistaan.

 Riippuvuus syntyy, kun houkutteleviksi ja mielenkiintoisiksi suunnitellut pelit alkavat viedä liikaa aikaa tai rahaa.

– Molempiin voi syntyä riippuvuus, mutta toistaiseksi vain rahapeliriippuvuudelle on olemassa tautiluokitus. Riippuvuus syntyy, kun houkutteleviksi ja mielenkiintoisiksi suunnitellut pelit alkavat viedä liikaa aikaa tai rahaa. Toimiva sosiaalinen verkosto voi suojata pelihaitoilta, olipa sitten kyse rahapelaamisesta tai digipelaamisesta, hän painottaa.

Hän kertoo, että vanhemmille on suunniteltu apukeinoksi esimerkiksi vanhempien huoneentaulu, joka on luettavissa Pelitaito.fi -sivustolla.

Kuinka monia ongelmat koskevat?

Karjalaisen mukaan täsmällisiä lukuja lasten ja nuorten ongelmapelaamisesta ei ole olemassa, sillä ei ole olemassa vakiintunutta ja yleisesti käytössä olevaa tapaa määritellä ja diagnosoida ongelmallista digipelaamista. Lisäksi tutkimustietoa ei aiheesta ole riittävästi olemassa. Arviot ulkomaisissa tutkimuksissa vaihtelevat runsaasti määrittely- ja tarkastelutavasta riippuen.

– Ongelmapelaajia on arvioitu olevan noin 1,5–10 prosenttia pelaajista. Tiedämme, että ongelmapelaaminen on usein osa laajempaa ongelmakokonaisuutta ja ongelmallisena näyttäytyvä pelaaminen usein vain jäävuoren huippu, hän pohtii.

Kun arvioidaan ongelmapelaamista, pelaamisen määrää olennaisempaa ovat hänen mielestään aiheutuneet haitat pelaajalle ja pelaamisen taustalla vaikuttavat motiivit.

– Keskeisiä haittoja voivat olla muun elämän, kuten sosiaalisten suhteiden ja harrastuksien kaventuminen, velvollisuuksien, kuten koulun, opintojen tai työn laiminlyönti sekä elämänhallinnan heikkeneminen, hän kertoo.

Karjalaisen mukaan Pelaajabarometri-tutkimuksen mukaan 95 prosenttia lapsista ja nuorista eli 10-19 -vuotiaista pelaa digitaalisia pelejä vähintään kerran kuukaudessa.

– Pojat aloittavat pelaamisen tyttöjä nuorempina ja pelaavat tyttöjä enemmän, mutta sukupuolten välinen ero on tasoittunut. Tietokonepelaajien keski-ikä on 37 vuotta ja eniten pelejä ostavat 30–39 -vuotiaat, hän kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?