Kotimaa

Everstiluutnantti sotilaslehdessä: ”Nato-jäsenyydestä enemmän haittaa kuin hyötyä”

Julkaistu:

Maanpuolustus
Puolustusvoimien erikoistutkija pohtii artikkelissaan Suomen Nato-jäsenyyden etuja ja haittoja.
Everstiluutnantti Fred Blombergs palvelee erikoistutkijana Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen doktriiniosastolla. Hän pohtii Sotilasaikakausilehteen kirjoittamassaan artikkelissa Suomen Nato-jäsenyyttä realismin näkökulmasta.

– Onko olemassa mitään syytä, miksi Suomen pitäisi muuttaa nykyistä linjaansa ja liittoutua sotilaallisesti etenkään, kun Venäjä on suhteellisesti heikompi kuin Neuvostoliitto oli kylmän sodan aikana, Blombergs kysyy.

Everstiluutnantti myöntää Venäjän muodostavan todennäköisimmän turvallisuusuhan Suomelle realismin näkökulmasta tarkasteltuna.

– Suurvallat ensi sijassa pyrkivät joko laajentumaan lähialueellaan tai vähintään muodostamaan ympärilleen ystävällismielisen etupiirivyöhykkeen, Blombergs kirjoittaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä näkemyksen mukaan Suomella ei olisi muuta vaihtoehtoa, kuin liittoutua sotilaallisesti Venäjän uhkaa vastaan. Käytännössä se tarkoittaisi Nato-jäsenyyttä.

Näkemys on everstiluutnantin mukaan kuitenkin liian yksioikoinen.

– Suurvallan sotilaallisesta ylivoimasta suhteessa pieneen valtioon ei voi tehdä sitä johtopäätöstä, että suurvalta väistämättä hyökkää pieneen valtioon.

Yhdysvallat vahvistuu

Blombergs muistuttaa, että Yhdysvallat on kylmän sodan jälkeen pyrkinyt niin sanottuun hegemoniastrategiaan. Sen avulla Yhdysvallat on pyrkinyt säilyttämään sotilaallisen johtoasemansa, sekä sitomaan muiden suurvaltojen valtapoliittista toimintavapautta Euroopassa.

– Hegemoninen realismi tuottaa näkemyksen, jonka mukaan Suomen kannattaa liittoutua Yhdysvaltojen kanssa ja tukea sen hegemoniapolitiikkaa.

Tutkijan mukaan Suomen Nato-jäsenyys ja nimenomaan Yhdysvaltojen sotilaallinen ylivoima toisivat niin voimakkaan pelotteen, ettei Venäjän kannattaisi hyökätä Suomeen.

Vaikka Nato-jäsenyyden edut näyttäytyvät sinänsä loogisina, Blombergs varoittaa, että siihen liittyy monia haittapuolia.

– Päätös Naton laajenemisesta on lisännyt läntisten suurvaltojen ja Venäjän välistä sotilaallista jännitettä ja turvallisuuskilpailua Itä-Euroopassa.

Venäjä on vastustanut Naton laajenemista johdonmukaisesti. Naton laajentuminen heikentää Venäjän turvallisuutta, koska se vahvistaa Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallista ylivoimaa suhteessa Venäjään. Venäjän oman alueen puolustaminen vaikeutuu, koska se menettää puskurivyöhykkeensä Itä-Euroopassa.

Vastatoimenaan Venäjä on vahvistanut ja uudistanut asevoimiaan. Lisäksi Venäjä on harjoittanut omaa hegemoniapolitiikkaansa sotilaallisilla interventioilla Georgiaan vuonna 2008 ja Ukrainaan vuonna 2014.

Suurvaltojen valtataistelu

Voimatasapainon puolestapuhujien mukaan Naton laajentuminen Venäjän lähialueelle on heikentänyt Suomen turvallisuuspoliittista vakautta.

– Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen valtataistelu Itä-Euroopassa on kiristynyt merkittävästi. Realismin näkökulmasta sotilaallisen jännitteen kasvu on lisännyt suurvaltojen välisen sodan vaaraa Suomen lähialueella. Suomen Nato-jäsenyys ei välttämättä luo riittävän uskottavaa pelotetta Venäjälle.

 

Venäjällä ei ole tarvetta hyökätä Suomeen puolustuksellisista syistä, jos Venäjään ei kohdistu toisten suurvaltojen sotilaallista hyökkäyksen uhkaa.

Blombergsin mukaan Suomen alue on Venäjälle sotilasstrategisesti tärkeä.

– Venäjälle ei ole lainkaan yhdentekevää, onko Suomi sotilaallisesti liittoutumaton valtio, vai Venäjän potentiaalisen suurvaltavihollisen liittolainen.

Venäjä pelkää erityisesti sitä, että Naton laajentumisen myötä Yhdysvaltojen, Saksan, ranskan ja Britannian sotilaallinen voima tulee pysyvästi lähelle Pietarin ja Moskovan ydinaluetta.

– Suomen Nato-jäsenyys heikentäisi väistämättömästi Suomen turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön vakautta. Uskottava pelote vaatisi Yhdysvaltojen asevoimien pysyvää läsnäoloa Suomessa. Venäjän olisi pakko vahvistaa ja lisätä sotilaallista voimaansa Suomen lähialueilla.

Natoon vai ei?

Blombergs ei lopulta ota yksiselitteisesti kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Hänen mukaansa on mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta, pitäisikö Natoon liittyä Venäjän turvallisuusuhan takia vai ei.

– Nato-jäsenyydestä saattaa olla sittenkin enemmän haittaa kuin hyötyä Suomen turvallisuudelle nykyisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa, hän pohtii.

– Venäjällä ei ole tarvetta hyökätä Suomeen puolustuksellisista syistä, jos Venäjään ei kohdistu toisten suurvaltojen sotilaallista hyökkäyksen uhkaa, hän kuitenkin toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt